Kestävällä taloudella hyvinvointia

Hallitus on tehnyt alueemme sote-palveluiden rahoituksen leikkauspäätöksen. Tarvitsemme kestävää hyvinvointia. Emme voi ottaa vasemmistohallituksen rahantuhlauslinjaa. Meidän on järjestettävä palvelut eri tavalla, ihmislähtöisesti.

Tulevassa sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuu erotetaan toisistaan. Sote-palveluiden rahoitusvastuu tulee olemaan valtiolla ja järjestämisvastuu hyvinvointialueilla. Rahoitusvastuun siirtyessä valtiolle, valtionohjaus vahvistuu. Valtio siirtää hyvinvointialueilla verotettuja 20 miljardia euroa eri alueille asukasluvun ja hallituksen määrittämän tarvevakion perusteella.

Rahaa siirretään muille alueille enemmän kuin meillä on varaa antaa

Hyvinvointialueiden rahansiirrot rankaisevat erityisesti Länsi-Uuttamaata, jossa on kasvava väestö, investointitarpeita, korkea kustannustaso ja erilaisesta väestöpohjasta aiheutuvia tarpeita.

Länsi-Uudenmaan tulee olla aktiivisesti vaikuttamassa siihen, että rahoituspohjaa tarkistetaan oikeudenmukaisempaan suuntaan. Tällöin alueella maksetut verorahat hyödyttäisivät oikeassa suhteessa alueen omaa väestöä, joka työllään verorahat maksaa.

Valtuustoon talouden ymmärtämistä

Nyt kustannuksia on leikattava, mutta hyvinvointipalveluita heikentämättä. Emme pysty tähän ilman yksityisen ja kolmannen sektorin apua.

Asiakaslähtöiset palvelut ovat hyvin usein kannattavia jo lyhyellä aikavälillä, kun ihmiset saavat itselleen sopivaa hoitoa. Jos järjestämme palveluja ideologia edellä, raskaalla julkisella koneistolla ja kaikille samaa tarpeeseen katsomatta, kustannukset nousevat ja hyvinvointi heikkenee.

Tarvitsemme aluevaltuustoihin ihmisiä, jotka ymmärtävät myös päätösten pitkäaikaiset taloudelliset vaikutukset.

Vain kestävällä taloudella turvaamme hyvinvoinnin tulevaisuudessakin.

Continue Reading

Toimivampi organisaatio

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue voi päättää kuinka raskaalla tai kevyellä organisaatiolla palvelut järjestetään. Kevyempi hallinto ja ohuempi byrokratia ohjaa rahat toimivampiin palveluihin. Yhdelläkään hallinnollisella kerroksella ei ole itseisarvoa.

Päätöksenteossa on tärkeää asettaa keskiöön asiakaslähtöisyys ja mahdollistaa joustavien toimintamallien toteuttaminen.

Eteenpäin katsova rakenne

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat murroksessa. Samaan aikaan, kun väestörakenne muuttuu ja henkilökuntapula painaa päälle, myös kehitystä tapahtuu. Eteenpäin on monissa kunnissa ja kuntayhtymissä menty kovaa vauhtia. Etävastaanottoja, omahoitajamalleja, palveluseteleitä, liikkuvia palveluita ja potilastietojärjestelmiä on kehitetty.

Sote-uudistuksen myötä voimme ottaa toimivia malleja käyttöön koko Länsi-Uudellamaalla.

Etäpalveluita kannattaa käyttää aina, kun se on potilaan tarpeen kannalta paras ratkaisu. Kesken työpäivän on parempi ottaa videoyhteys, kuin ajaa vastaanotolle aulaan odottamaan omaa vuoroa. Kaikille ja kaikkiin vaivoihin etäyhteydet eivät sovi, ja siksi lähipalveluita on turvattava.

Julkinen palvelutuotanto ei ole itseisarvo

Rakenteiden tulee turvata ihmisen oikeus hyvään hoitoon. Tarvitsemme joustavia sosiaali- ja terveyspalveluita, jotka ovat helposti saavutettavissa.

Ihmisten seisottaminen hoitojonoissa on kallista, sillä jonotus johtaa liian usein suurempiin ongelmiin ja isompiin kustannuksiin. Parhaan ja oikea-aikaisimman palvelun tarjoaa joskus yritys, joskus julkinen yksikkö ja joskus sote-alan järjestö. Jotta jonoista päästään, palveluun pääsyn pitää olla nopeaa, ja siinä voidaan hyödyntää myös palveluseteliä, jossa maakunta maksaa ihmisen saaman palvelun jossakin yksityisessä yksikössä.

Useampi vaihtoehto ja joustavat järjestelmät antavat ihmisille vapautta valita. Jos ihminen voi valita missä palvelunsa saa, kilpailu asiakkaista usein myös nostaa yksiköiden laatua. Erilaisilla toimijoilla turvataan myös lähipalvelujen säilyminen.

Kestävää hyvinvoinnin kasvua syntyy uusien toimintatapojen kautta, ja käyttämällä potilaan valinnanvapautta kirittämään toimijoita kustannustehokkuuteen ja parempaan laatuun.

Continue Reading

Tavoitteena kestävä hyvinvointi

Tavoitteeni on alueemme hyvinvoinnin kasvattaminen taloudellisesti kestävästi. Alla avaan vaaliteemojani.

Panostus lapsiin on taloudellisesti kannattavaa

Lapsiin ja nuoriin sijoitettu euro maksaa monin verroin itsensä takaisin. Lapsiperheiden toimivat tukipalvelut mahdollistavat jokaiselle lapselle turvallisen lapsuuden. Psykologeja ja kuraattoreja on oltava joka koulussa tarpeen mukaisesti. 

Ihmisten seisottaminen hoitojonoissa on kallista

Sosiaali- ja terveyspalveluissa kuukausien hoitojonot johtavat helposti suurempiin ongelmiin ja inhimillisiin tragedioihin. Ennaltaehkäisyyn, joustaviin rakenteisiin, tekijöiden hyvinvointiin ja toimiviin tietoyhteyksiin tulee panostaa, jotta jonojen sijasta ollaan jo vastaanotolla.

Mielenterveyspalveluihin pääsyn on helpotuttava.

Ei raskasta hallintoa ja jäykkää järjestelmää

Toiminnan rakenteet ja rahojen suuntaaminen on tehtävä harkiten, jotta lapsemme eivät joudu maksumiehiksi ja heidän hyvinvoinnista leikata. Palvelut tulee järjestää parhaalla mahdollisella tavalla. Palvelun voi tuottaa maakunta, yritys tai sote-alan järjestö.

Maakuntavero lisäisi ansiotulojen verottamista. Veron käyttöön ottaminen pienentäisi palkasta käteen jäävää osuuttaa. Veroa ei voi hyväksyä.

Lähipalveluiden turvaaminen

Laadukkaita lähipalveluita voidaan paremmin turvata, kun ihmiset saavat itse valita hoitopaikkansa. Useampi vaihtoehto ja joustavat järjestelmät antavat ihmisille vapautta valita. Palveluseteli on hyvä asia.


Yhdessä kohti parempaa tulevaisuutta.

Continue Reading

Aluevaalit 2022 – olen mukana

Tammikuussa on aluevaalit. Olen mukana kehittämässä hyviä palveluita ihmisille ja toimivaa organisaatiomallia Länsi-Uudellemaalle.

Miksi olen mukana vaaleissa

Lähdin mukaan vaaleihin, koska haluan edistää alueemme sote-palveluiden toimivuutta ja länsiuusmaalaisten edellytyksiä hyvään elämään nyt ja tulevaisuudessa. Erityisesti nopea hoitoon pääsy, sekä lasten ja nuorten hyvinvointi ovat tärkeitä.

Valtuutettuna olen nähnyt kuinka merkitsevää on hyvä päätöksenteko. Luottamusmiehen on nähtävä kokonaisuuksia ja tehtävä pitkällä aikavälillä alueen edun mukaisia päätöksiä.

Tavoitteeni

Tavoitteeni on alueemme hyvinvoinnin kasvattaminen taloudellisesti kestävästi. Tavoitteenani on, että Länsi-Uudenmaan sote-palvelut paranevat entisestään, ennaltaehkäisy toimii, hätään reagoidaan nopeasti ja ihmiset saavat itse valita missä heitä hoidetaan. Oppilashuollon toimivuus on koulujen ja lasten kannalta todella tärkeää, ja apua antavia aikuisia pitää löytyä kouluista tarpeiden mukaisesti.

Raskaan hallintohimmelin sijaan meidän on rakennettava kevyempi organisaatio, jossa byrokratia ei ime resursseja. Päätöksenteossa on katsottava vuosia eteenpäin ja siksi talouden on oltava kestävällä pohjalla. Emme voi harkitsemattomasti jaella rahaa, ikuisen velanoton maksumiehinä ovat lapsemme.

Julkisen sektorin lisäksi myös yrityksiä ja järjestöjä tulee hyödyntää sote-palveluiden tuottamisessa. Tällöin ihminen voi valita missä hän saa hoitoa ja uusien ihmislähtöisten palveluiden syntyminen turvataan. Valinnanvapaus ja palvelusetelit ovat hyvä asia.

Mitkä aluevaalit

Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta vastaamaan kunkin alueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävistä. Hyvinvointialueilla ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto. Aluevaalit järjestetään sunnuntaina 23.1.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen kuuluu Espoo, Lohja, Kirkkonummi, Vihti, Raasepori, Kauniainen, Karkkila, Hanko, Siuntion ja Inkoo.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut 1.1.2023 alkaen. Alueen kuntien sote-henkilöstö, pelastuslaitoksen henkilöstö, opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalvelutehtävissä työskentelevät siirtyvät Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelukseen 1.1.2023.

Muista äänestää ja antaa äänesi toimivalle hyvinvoinnille!

Continue Reading

Lasten ja nuorten hyvinvointi kantaa

Kauniainen on perhemyönteinen kaupunki. Panostus varhaiskasvatukseen, kouluihin ja perheiden hyvinvointiin on kannattavaa. Tämä panostus pitää kaupunkimme houkuttelevana ja on vahvasti ennaltaehkäisevää toimintaa. Päätöksenteon on oltava pitkäjänteistä ja sen on pohjauduttava kattavaan tietoon.

Koulut kuntoon

Kauniaisten suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa lasten määrä on kasvanut paljon. Kasvuun on vastattu kehittämällä tukitoimia ja opetuksen hallinnollisia rakenteita. Nyt on laitettava koulurakennukset kuntoon. Seinät eivät saa viedä opetukseen tarvittavia rahoja.

Mäntymäen ala-koulu on jäänyt pieneksi ja sen vanhimmat osat ovat 1950-luvulta. Mäntymäen koulurakennusta on tekohengitetty liian pitkään ja liian kalliilla. Pienellä tontilla sijaitseva rakennusten verkosto tulisi nielemään 15 vuoden kuluessa lisää miljoonia, eikä se silti voisi taata asianmukaista opetusympäristöä kasvavalle lapsimäärälle. Kauniaisten Kokoomus ajaa suunnitelmaa uuden energiatehokkaan rakennuksen toteuttamiseksi. Rakennuksen, jossa tasokas opetus voi jatkua turvallisessa ympäristössä.

Harrastustoiminta tukee hyvinvointia

Kunnan ja valtion ei tarvitse itse tehdä kaikkea. Yhdistykset ja yhteiskunnalliset yritykset tekevät arvokasta työtä kaikkien kuntalaisten hyvinvoinnin eteen. Granissa yhdistyksiä löytyy kiitettävästi. Kun uusia toimintamalleja ja ideoita ehdotetaan, päättäjien on usein toimittava mahdollistajina. Sanotaan herkemmin kyllä.

Harrastustoiminta koulupäivien yhteydessä toisi lapsille mahdollisuuden harrastaa turvallisesti, kokeilla uusia lajeja ja kokea ryhmään kuulumisen tunnetta. Lähipalvelu on myös ympäristöteko ja perheille etu kuskaamisten helpottuessa. Granimalli pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen. Kauniaisten Kokoomus on vuosia peräänkuuluttanut harrastustoimintaa myös koulupäivien yhteyteen.

Koronapandemiasta eteenpäin

Lasten ja nuorten hyvinvointi on heikentynyt nopeasti koronan takia. Pandemian ja rajoitusten tuoma ahdistus, näköalattomuus ja sosiaalinen eristäytyminen ovat arkipäivää etenkin aikuistumisen kynnyksellä oleville nuorille. Pandemian väistyessä ongelmat eivät katoa itsestään.

Nyt tulee yhteistyössä rakentaa ja toteuttaa suunnitelma siitä, miten näistä koronan vaikutuksista päästään eteenpäin. Emme voi jäädä odottamaan hallitukselta strategiaa, vaan meidän on luotava paikallinen tapa tukea nuoria.

Maakuntauudistus heikentäisi palvelut

Kehittäminen, tukeminen ja turvaaminen vaatii resursseja. Maakuntauudistus leikkaisi radikaalisti Kauniaisten sivistystoimintaan käytettävien varojen määrää, ja poistaisi meiltä mahdollisuuden koulurakennusten kaltaisiin investointeihin. Yhdessä ja yhteistyöllä voimme vielä estää katastrofin ja kehittää sotepalveluja hallintouudistuksen sijaan ihminen edellä. Tähän Kokoomus on sitoutunut.

Kirjoitus on julkaistu muokattuna myös Kauniaisten ja Kirkkonummen Kokoomuksen yhteisjulkaisussa Sinituulessa

Continue Reading

Uusi koulurakennus

Kauniaisten koulut

Miksi tarvitsemme uuden alakoulun?

Kauniaisiin tarvitaan uusi suomenkielinen alakoulu, koska Mäntymäen koulu on liian pieni, liian pienellä tontilla ja liian kallis korjata toimivaksi ja turvalliseksi oppimisympäristöksi.

Nykyinen rakennus ei ole kestänyt kasvua

Mäntymäen alakoulun lapsimäärä kasvoi 36% kymmenessä vuodessa. Rakennus on liian ahdas nykyiselle 460lle lapselle ja osa luokista toimii pienryhmätiloissa. Lisäksi Mäntymäki tarvitsee tulevaisuuden kasvusta johtuen noin 12 luokkahuonetta eli noin 1000m2 lisää.

Mäntymäen tontti on liian pieni ja sen piha-alueet ovat kaukana kansallisista suosituksista. Tontti on noin 13300m2. Suositus 500 lapsen koulun tontin kooksi on 25000m2, tästä voi joustaa jos tontti rajoittuu metsään tai puistoon.

Mäntymäen remonttitarpeet

Mäntymäen koulu toimii viidessä eri osassa tai rakennuksessa. A-, B- ja C-osat on rakennettu vuonna 1955. Tilat eivät vastaa nykyajan vaatimuksia turvallisesta ja joustavasta oppimisympäristöstä. Julkisten tilojen tulisi olla esteettömiä ja nämä osat ovat lähes loputonta portaikkoa.

C-osalle tehtiin yli 3,2 miljoonaa euroa maksanut ruokalaremontti. Koska oppilasmäärän kasvu oli arvioitu alakanttiin, uudet tilat ovat nyt jo riittämättömät.

15 vuoden sisään myös A- ja B-osissa odottaa massiiviset rakenneinvestoinnit. Tulevissa remonteissa ei säästytä laajoilta väistötilaratkaisuilta, sillä kyseessä on opetustilat.

Tarvittavasta julkisivuremontista on tehty arviot, siitä selvittäisiin laskelmien mukaan alle miljoonalla eurolla.

Vanhojen seinien jatkuva korjailu on kallista

Kauniaisissa on neljä koulukeskusta, joiden korjailuun ja laajentamisiin upposi kymmenessä vuodessa 18 miljoonaa euroa. Tämä oli Granhultin rakennuksen massiivisen uusimisen jälkeen ja ennen Mäntymäen ruokalaremppaa.

Nyt on alkamassa Granhultin yli 1,2 miljoonan euron remontti, Kasavuoren kymmenen miljoonan euron yhden siiven uudelleenrakennus ja seuraavaksi 8,5 miljoonan koulukeskusten julkisivuremontit.

Laastarointitekniikka ei toimi, etenkin jos seinät ovat 1950-luvulta, pohjat toimimattomia ja piha riittämätön. Vanhoihin seiniin, kasvaviin ylläpitokuluihin ja väistötiloihin ei ole varaa sijoittaa opetuksen ja lasten hyvinvoinnin kustannuksella.

21 miljoonaa on uuden, toimivan ja energiatehokkaan koulurakennuksen hinta. Siihen mahtuisivat kaikki lapset Mäntymäkeläiset myös 2050-luvulla.

Vuonna 2019 kaupunginhallitus perusti tilatyöryhmän etsimään kestäviä rakennusratkaisuja varhaiskasvatus- ja opetuspuolelle. Tilatyöryhmä puolsi uuden alakoulun rakentamista.

Kokonaan uusi alakoulu on lapsilähtöinen, kestävä ja kokonaistaloudellinen ratkaisu

Osa hyvää päätöksentekoa on johdonmukaisuus ja ennakoitavuus. Meidän on katsottava kokonaisuutta pitkällä aikavälillä. Tarvitsemme alakoulun, joka suunnitellaan lasten ja heidän hyvinvoinnin näkökulmasta vastaamaan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.

Kaavoituksen aloittamisesta uuteen rakennukseen menee yli 10 vuotta. Siihen asti meidän on hyödynnettävä nykyisiä rakennuksia. Toimiin on ryhdyttävä nyt.

Kauniainen ei voi jatkaa tiellä, joka vie Espoon tilanteeseen, jossa opetustoimen budjetti valuu opetuksen ja lasten hyvinvoinnin sijaan vanhoihin seiniin ja väistötiloihin. Energiatehokkaalla uudisrakennuksella saisimme myös leikattua koulun ylläpitokustannuksia (ja pienennettyä hiilijalanjälkeä), mikä nostaisi entisestään investoinnin kannattavuutta.

Uusi energiatehokas ja turvallinen kokonaisuus on lasten edun mukainen kokonaistaloudellinen ratkaisu. Hankkeen perillesaaminen pedagogiikka edellä yhdessä kokonaistaloudellisuuden kanssa vaatii kyvykkyyttä ja halua myös päätöksentekijöiltä. Tämä on varmasti pitkä tie.

 

Olen kirjoittanut Kauniaisten Kokoomuksen sivuille aiheesta pidemmän kirjoituksen, jossa avataan tilannetta tarkemmin. Lue juttu täältä.

Continue Reading

Valtuustokauden onnistumisia

Päätöksenteko valtuustossa on yhteistyötä ja monesti tulokset ovat pitkien neuvottelujen tulos. Yhdessä muiden valtuustoryhmien kanssa Kauniaisten Kokoomuksen valtuustoryhmä on ollut luomassa ja kehittämässä mm. kasvihuonekaasujen päästövähennyksiin ja hiilineutralisuuteen tähtäävää resurssiviisauden tiekarttaa, liikkumisohjelmaa ja hyvinvointisuunnitelmia. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan palkkojen nostokin onnistui. Kaikista asioista ei kuitenkaan ole yhteisymmärrystä. Pitkäjänteisellä vaikuttamisella ja päätöksenteolla päästään toisinaan tavoitteiden mukaisiin tuloksiin.

Tässä muutamia meidän onnistumisia kuluvalta kaudelta:

Valiokuntauudistus. Kokoomusryhmä on määrätietoisesti ajanut kaupungin organisaation keventämistä ja byrokratian vähentämistä. Viime vuonna valtuustossa päästiin viimein sopuun valiokuntien vähentämisestä yhdeksästä seitsemään ensi kesäkuusta lähtien. Liikunta-, kulttuuri- ja nuorisovaliokunnat yhdistyvät kulttuuri- ja vapaa-ajanvaliokunnaksi. Tämä parantaa läheisten tulosalueiden yhteistyötä, poistaa päätöksenteon hidasteita, vähentää viranhaltijoiden päällekkäistä työtä ja parantaa päätöksentekoa. Vielä olisi tilaa miettiä minkälaisia etuja esim. opetus- ja varhaiskasvatusvaliokuntien yhdistäminen toisi. Ja riittäisikö yksi opetuspäällikkö kuuden opetusyksikön kaupungissa?

Sote- ja maakuntauudistuksesta annettiin syksyllä Kauniaisten lausunto. Kokoomus yritti saada kaupunginhallituksessa tiukennuksia lausuntoon, mutta hävisi äänestyksessä RKPlle ja Vihreille. Valtuustossa suurin osa esittämistäni ehdotuksista meni läpi. Tärkein näistä oli oppilashuollon siirtämisen tuomitseminen (koulujen alaisuudesta maakuntiin) (äänestys 20-15) ja ehdotus jatkaa kuntapohjaisella mallilla (äänestys 29-6).

Olemme hakeneet pitkän aikavälin ratkaisuja koulujen rakennuksille. Nyt uuden suomenkielisen koulurakennuksen suunnittelu ja Kasavuoren A-osan uudelleenrakentaminen on talousarviossa. Hankkeiden perillesaaminen pedagogiikka edellä yhdessä kokonaistaloudellisuuden kanssa vaatii kyvykkyyttä ja halua myös muilta päätöksentekijöiltä. Tämä on varmasti pitkä tie.

Alkukaudesta saimme varhaiskasvatuksessa vuorohoidon mahdollisuuden myös yrittäjäperheille, ja palautetimme englannin Mäntymäen ekaluokkalaisille. Opetuksen ja sen järjestämisen arviointi turvaa opetuksen toteuttamista, tukee koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Olemme pyrkineet arvioinnin kehittämiseen ja vuosittaiseen arviointiraporttiin, joka ohjaa myös päätöksentekoa. Tänä vuonna opetuksen arvioinnin tuloksia kootaan ensikertaa yhteen.

Tällä kaudella on Kauniaisten lukiossa aloitettu kestävään liiketoimintaan keskittyvä bisneslinja, mutta kehitys on täysin lukion itse aikaansaamaa. Usein on tärkeää, että päättäjät toimivat mahdollistajina.

Strategia luodaan yhdessä ohjaamaan viranhaltijoiden toimintaa ja kaupunginhallituksen päätöksiä koko vaalikauden. Kokoomus oli erittäin aktiivinen strategian luomisprosessissa ja on ensi kauden alussakin. Maltillinen kasvu on Kokoomuksen pitkäjänteisesti ajama tavoite, joka turvaa kaupunkimme elinvoimaisuuden. Edellisessä strategiassa onnistuimme sen kirjaamisessa.

Olemme edistäneet viestinnän ja päätöksenteon avoimuutta esim. strategiassa, viestintäohjeessa, erilaisissa ohjelmissa ja suunnitelmissa, sekä valiokuntien esityslistojen julkistamisissa.

Jatkuvasti kuulemme asukkaita ja viemme huolia eteenpäin, oli kyse oppimateriaaleista, liikennemerkeistä tai kuopista tiessä. Itse olen ollut vahvasti mukana monissa näistä päätöksistä valtuutettuna, valtuustoryhmän varapuheenjohtajana, sekä opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnan puheenjohtajana. Paljon on saatu aikaan, mutta tekemistä riittää.

Continue Reading

Kuntavaalit 2021 – olen mukana

Tänä keväänä käydään kuntavaalit. Kauniaislaiset valitsevat uudet valtuutetut edustamaan itseään päätöksenteossa. Kun tuli aika asettua ehdolle, päätös oli osaltani helppo.

Miksi olen vaaliehdokas

Lähden vaaleihin, koska haluan edistää Kauniaisten kaupungin toimivuutta ja granilaisten edellytyksiä hyvään elämään. Erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointi on lähellä sydäntäni. Haluan jatkaa työtä, jonka olen aloittanut.

Haluan jatkaa valtuutettuna, koska olen nähnyt kuinka merkitsevää on hyvä päätöksenteko. Valtuutetun perehtyneisyys päätettäviin asioihin ja kyky edistää aktiivisesti kaupunkilaisille tärkeitä asioita ei aina ole itsestäänselvyys. On nähtävä kokonaisuuksia ja tehtävä pitkällä aikavälillä kunnan edun mukaisia päätöksiä.

Olen ollut aktiivisesti mukana päätöksenteossa ja toiminut suomenkielisen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnan puheenjohtajana, vuoden kaupunginvaltuuston toisena varapuheenjohtajana ja nyt kaupunginhallituksen varajäsenenä. Tunnen päätöksenteon prosessit ja olen vaikuttanut lukuisiin päätöksiin myös koulu- ja varhaiskasvatuskentän ulkopuolella.

Tavoitteeni

Kaupungin päätöksenteossa on katsottava vuosia eteenpäin. Kaavoituksen osalta päätösten pitää olla kestäviä vuosikymmenten päähän. Tavoitteenani on, että Kauniaisten paikallispalvelut paranevat entisestään, yritystoiminta on täällä kannattavaa ja kestävällä kaavoituksella suojataan viheralueet. Kaupungin maltillinen kasvu, keskustan kehittäminen ja tulevaisuusmyönteisyys ovat tärkeä osa tätä kaavaa.

Lasten ja lapsiperheiden palveluiden turvaamisen ja kehittämisen eteen aion tehdä jatkossakin töitä. Jokaisella lapsella tulee olla turvalliset ja toimivat tilat varhaiskasvatuksessa ja koulussa.

Kauniaista suurempi ääni

Myös valtakunnan politiikalla on väliä. Nykyhallituksen maakuntauudistus on massiivisen kallis, byrokratiaa lisäävä ja se tuhoaa kaupunkien investointikyvyn. Etenkin Kauniaisten osalta seuraukset ovat tuhoisat kun verorahamme viedään, päätösvaltamme siirretään maakuntaan (jossa Kauniaisten ääni ei kuulu) ja investointikykymme eliminoidaan. Myös tästä syystä toivon, että kaupunkiseutujen vaalitulos antaa viestin hallituspuolueille – soteuudistus on tehtävä kuntapohjaisella mallilla ja siirtämällä erikoissairaanhoidon kustannukset valtiolle.

Continue Reading

6.3.2019 keskustelutilaisuus kouluista

Kauniaisten Kokoomuksen valtuustoryhmä järjestää ke 6.3. klo 18.30 kaupungintalolla keskustelutilaisuuden vanhemmille Kauniaisten suomenkielisestä opetuksesta.

Tilaisuudessa käydään läpi myös valmistelussa olevaa uutta rehtorimallia. Tilaisuus on ensisijaisesti suunnattu peruskoulumme nykyisten ja tulevien oppilaiden vanhemmille.

Tule keskustelemaan, kuulemaan, antamaan palautetta ja yhdessä katsomaan tulevaisuuteen koulujemme osalta!

Paikalla on kaupunginvaltuutettuja, kaupunginhallituksen jäseniä sekä opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnan jäseniä.

Tervetuloa!

Continue Reading

Avoin tulevaisuus

Avoin tulevaisuus

Yksi vaalilupauksistani oli: Lupaan edistää päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Vaikka Kauniainen siirtyy jatkuvasti kohti avoimempaa päätöksentekoa, on meillä vielä paljon avoimuuden rakenteita rakennettavana. Meidän pitää mm. tiedottaa päätöksistä paremmin, ennen ja jälkeen niiden teon.

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 12.3. hyväksyttiin Kauniaisten uusi strategia tälle valtuustokaudelle (katso pdf tästä). Itse näen strategian oikein toimivana. Avoimuuden ja yhteistyökyvykkyyden korostaminen on lupaavaa. Nyt meidän valtuutettujen ja luottamushenkilöiden tehtävänä on varmistaa, että strategiaa toteutetaan käytännössä.

Tärkeitä päätöksiä

Vaalien jälkeen minut valittiin Kauniaisten suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetusvaliokunnan puheenjohtajaksi. Nyt olen saanut tehdä töitä entistäkin paremman varhaiskasvatuksen ja opetuksen puolesta. Valtuustossa ja valiokuntien kokouksissa teemme päätöksiä, jotka vaikuttavat kuntalaisiin. Päätökset eivät kuitenkaan aina tavoita kaikkia, ja osa päätöksistä hukkuu helposti pöytäkirjan teksteihin.

Opetusta ja varhaiskasvatusta koskevista päätöksistä voisin tältä kaudelta nostaa esiin muutaman. Valiokunnan kokouksessa 14.12.2017 päätettiin englannin opetuksen varhentamisesta, eli taas ensi syksynä Mäntymäen ekaluokkalaiset saavat opiskella englantia tunnin viikossa.  Samassa kokouksessa laajennettiin varhaiskasvatuksen vuorohoidon mahdollisuus yrittäjäperheisiin. Marraskuussa valtuustossa päätettiin myös varhaiskasvatuksen yli kolmevuotiaiden lasten ryhmäkokojen pienentämisestä takaisin suhdelukuun 1:7, kun hetken vaatimuksena ehti olla yksi kasvatusvastuullinen kahdeksaa 3-5 vuotiasta kohden. Nämä päätökset ovat uuden strategian mukaisia.

Kaikki viime vuosina tehdyt päätökset löytyvät kaupungin kotisivuilta täältä. Aina muutama päivä ennen kokousta saatavilla on myös seuraavan kokouksen esityslista.

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Continue Reading