Kestävällä taloudella hyvinvointia

Hallitus on tehnyt alueemme sote-palveluiden rahoituksen leikkauspäätöksen. Tarvitsemme kestävää hyvinvointia. Emme voi ottaa vasemmistohallituksen rahantuhlauslinjaa. Meidän on järjestettävä palvelut eri tavalla, ihmislähtöisesti.

Tulevassa sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuu erotetaan toisistaan. Sote-palveluiden rahoitusvastuu tulee olemaan valtiolla ja järjestämisvastuu hyvinvointialueilla. Rahoitusvastuun siirtyessä valtiolle, valtionohjaus vahvistuu. Valtio siirtää hyvinvointialueilla verotettuja 20 miljardia euroa eri alueille asukasluvun ja hallituksen määrittämän tarvevakion perusteella.

Rahaa siirretään muille alueille enemmän kuin meillä on varaa antaa

Hyvinvointialueiden rahansiirrot rankaisevat erityisesti Länsi-Uuttamaata, jossa on kasvava väestö, investointitarpeita, korkea kustannustaso ja erilaisesta väestöpohjasta aiheutuvia tarpeita.

Länsi-Uudenmaan tulee olla aktiivisesti vaikuttamassa siihen, että rahoituspohjaa tarkistetaan oikeudenmukaisempaan suuntaan. Tällöin alueella maksetut verorahat hyödyttäisivät oikeassa suhteessa alueen omaa väestöä, joka työllään verorahat maksaa.

Valtuustoon talouden ymmärtämistä

Nyt kustannuksia on leikattava, mutta hyvinvointipalveluita heikentämättä. Emme pysty tähän ilman yksityisen ja kolmannen sektorin apua.

Asiakaslähtöiset palvelut ovat hyvin usein kannattavia jo lyhyellä aikavälillä, kun ihmiset saavat itselleen sopivaa hoitoa. Jos järjestämme palveluja ideologia edellä, raskaalla julkisella koneistolla ja kaikille samaa tarpeeseen katsomatta, kustannukset nousevat ja hyvinvointi heikkenee.

Tarvitsemme aluevaltuustoihin ihmisiä, jotka ymmärtävät myös päätösten pitkäaikaiset taloudelliset vaikutukset.

Vain kestävällä taloudella turvaamme hyvinvoinnin tulevaisuudessakin.

Continue Reading

Toimivampi organisaatio

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue voi päättää kuinka raskaalla tai kevyellä organisaatiolla palvelut järjestetään. Kevyempi hallinto ja ohuempi byrokratia ohjaa rahat toimivampiin palveluihin. Yhdelläkään hallinnollisella kerroksella ei ole itseisarvoa.

Päätöksenteossa on tärkeää asettaa keskiöön asiakaslähtöisyys ja mahdollistaa joustavien toimintamallien toteuttaminen.

Eteenpäin katsova rakenne

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat murroksessa. Samaan aikaan, kun väestörakenne muuttuu ja henkilökuntapula painaa päälle, myös kehitystä tapahtuu. Eteenpäin on monissa kunnissa ja kuntayhtymissä menty kovaa vauhtia. Etävastaanottoja, omahoitajamalleja, palveluseteleitä, liikkuvia palveluita ja potilastietojärjestelmiä on kehitetty.

Sote-uudistuksen myötä voimme ottaa toimivia malleja käyttöön koko Länsi-Uudellamaalla.

Etäpalveluita kannattaa käyttää aina, kun se on potilaan tarpeen kannalta paras ratkaisu. Kesken työpäivän on parempi ottaa videoyhteys, kuin ajaa vastaanotolle aulaan odottamaan omaa vuoroa. Kaikille ja kaikkiin vaivoihin etäyhteydet eivät sovi, ja siksi lähipalveluita on turvattava.

Julkinen palvelutuotanto ei ole itseisarvo

Rakenteiden tulee turvata ihmisen oikeus hyvään hoitoon. Tarvitsemme joustavia sosiaali- ja terveyspalveluita, jotka ovat helposti saavutettavissa.

Ihmisten seisottaminen hoitojonoissa on kallista, sillä jonotus johtaa liian usein suurempiin ongelmiin ja isompiin kustannuksiin. Parhaan ja oikea-aikaisimman palvelun tarjoaa joskus yritys, joskus julkinen yksikkö ja joskus sote-alan järjestö. Jotta jonoista päästään, palveluun pääsyn pitää olla nopeaa, ja siinä voidaan hyödyntää myös palveluseteliä, jossa maakunta maksaa ihmisen saaman palvelun jossakin yksityisessä yksikössä.

Useampi vaihtoehto ja joustavat järjestelmät antavat ihmisille vapautta valita. Jos ihminen voi valita missä palvelunsa saa, kilpailu asiakkaista usein myös nostaa yksiköiden laatua. Erilaisilla toimijoilla turvataan myös lähipalvelujen säilyminen.

Kestävää hyvinvoinnin kasvua syntyy uusien toimintatapojen kautta, ja käyttämällä potilaan valinnanvapautta kirittämään toimijoita kustannustehokkuuteen ja parempaan laatuun.

Continue Reading

Tavoitteena kestävä hyvinvointi

Tavoitteeni on alueemme hyvinvoinnin kasvattaminen taloudellisesti kestävästi. Alla avaan vaaliteemojani.

Panostus lapsiin on taloudellisesti kannattavaa

Lapsiin ja nuoriin sijoitettu euro maksaa monin verroin itsensä takaisin. Lapsiperheiden toimivat tukipalvelut mahdollistavat jokaiselle lapselle turvallisen lapsuuden. Psykologeja ja kuraattoreja on oltava joka koulussa tarpeen mukaisesti. 

Ihmisten seisottaminen hoitojonoissa on kallista

Sosiaali- ja terveyspalveluissa kuukausien hoitojonot johtavat helposti suurempiin ongelmiin ja inhimillisiin tragedioihin. Ennaltaehkäisyyn, joustaviin rakenteisiin, tekijöiden hyvinvointiin ja toimiviin tietoyhteyksiin tulee panostaa, jotta jonojen sijasta ollaan jo vastaanotolla.

Mielenterveyspalveluihin pääsyn on helpotuttava.

Ei raskasta hallintoa ja jäykkää järjestelmää

Toiminnan rakenteet ja rahojen suuntaaminen on tehtävä harkiten, jotta lapsemme eivät joudu maksumiehiksi ja heidän hyvinvoinnista leikata. Palvelut tulee järjestää parhaalla mahdollisella tavalla. Palvelun voi tuottaa maakunta, yritys tai sote-alan järjestö.

Maakuntavero lisäisi ansiotulojen verottamista. Veron käyttöön ottaminen pienentäisi palkasta käteen jäävää osuuttaa. Veroa ei voi hyväksyä.

Lähipalveluiden turvaaminen

Laadukkaita lähipalveluita voidaan paremmin turvata, kun ihmiset saavat itse valita hoitopaikkansa. Useampi vaihtoehto ja joustavat järjestelmät antavat ihmisille vapautta valita. Palveluseteli on hyvä asia.


Yhdessä kohti parempaa tulevaisuutta.

Continue Reading

Aluevaalit 2022 – olen mukana

Tammikuussa on aluevaalit. Olen mukana kehittämässä hyviä palveluita ihmisille ja toimivaa organisaatiomallia Länsi-Uudellemaalle.

Miksi olen mukana vaaleissa

Lähdin mukaan vaaleihin, koska haluan edistää alueemme sote-palveluiden toimivuutta ja länsiuusmaalaisten edellytyksiä hyvään elämään nyt ja tulevaisuudessa. Erityisesti nopea hoitoon pääsy, sekä lasten ja nuorten hyvinvointi ovat tärkeitä.

Valtuutettuna olen nähnyt kuinka merkitsevää on hyvä päätöksenteko. Luottamusmiehen on nähtävä kokonaisuuksia ja tehtävä pitkällä aikavälillä alueen edun mukaisia päätöksiä.

Tavoitteeni

Tavoitteeni on alueemme hyvinvoinnin kasvattaminen taloudellisesti kestävästi. Tavoitteenani on, että Länsi-Uudenmaan sote-palvelut paranevat entisestään, ennaltaehkäisy toimii, hätään reagoidaan nopeasti ja ihmiset saavat itse valita missä heitä hoidetaan. Oppilashuollon toimivuus on koulujen ja lasten kannalta todella tärkeää, ja apua antavia aikuisia pitää löytyä kouluista tarpeiden mukaisesti.

Raskaan hallintohimmelin sijaan meidän on rakennettava kevyempi organisaatio, jossa byrokratia ei ime resursseja. Päätöksenteossa on katsottava vuosia eteenpäin ja siksi talouden on oltava kestävällä pohjalla. Emme voi harkitsemattomasti jaella rahaa, ikuisen velanoton maksumiehinä ovat lapsemme.

Julkisen sektorin lisäksi myös yrityksiä ja järjestöjä tulee hyödyntää sote-palveluiden tuottamisessa. Tällöin ihminen voi valita missä hän saa hoitoa ja uusien ihmislähtöisten palveluiden syntyminen turvataan. Valinnanvapaus ja palvelusetelit ovat hyvä asia.

Mitkä aluevaalit

Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta vastaamaan kunkin alueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävistä. Hyvinvointialueilla ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto. Aluevaalit järjestetään sunnuntaina 23.1.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen kuuluu Espoo, Lohja, Kirkkonummi, Vihti, Raasepori, Kauniainen, Karkkila, Hanko, Siuntion ja Inkoo.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut 1.1.2023 alkaen. Alueen kuntien sote-henkilöstö, pelastuslaitoksen henkilöstö, opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalvelutehtävissä työskentelevät siirtyvät Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelukseen 1.1.2023.

Muista äänestää ja antaa äänesi toimivalle hyvinvoinnille!

Continue Reading