hyvinvointi Archives - SATU MOLLGREN

Toimivampi organisaatio

29.12.2021 Ei kommentteja

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue voi päättää kuinka raskaalla tai kevyellä organisaatiolla palvelut järjestetään. Kevyempi hallinto ja ohuempi byrokratia ohjaa rahat toimivampiin palveluihin. Yhdelläkään hallinnollisella kerroksella ei ole itseisarvoa.

Päätöksenteossa on tärkeää asettaa keskiöön asiakaslähtöisyys ja mahdollistaa joustavien toimintamallien toteuttaminen.

Eteenpäin katsova rakenne

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat murroksessa. Samaan aikaan, kun väestörakenne muuttuu ja henkilökuntapula painaa päälle, myös kehitystä tapahtuu. Eteenpäin on monissa kunnissa ja kuntayhtymissä menty kovaa vauhtia. Etävastaanottoja, omahoitajamalleja, palveluseteleitä, liikkuvia palveluita ja potilastietojärjestelmiä on kehitetty.

Sote-uudistuksen myötä voimme ottaa toimivia malleja käyttöön koko Länsi-Uudellamaalla.

Etäpalveluita kannattaa käyttää aina, kun se on potilaan tarpeen kannalta paras ratkaisu. Kesken työpäivän on parempi ottaa videoyhteys, kuin ajaa vastaanotolle aulaan odottamaan omaa vuoroa. Kaikille ja kaikkiin vaivoihin etäyhteydet eivät sovi, ja siksi lähipalveluita on turvattava.

Julkinen palvelutuotanto ei ole itseisarvo

Rakenteiden tulee turvata ihmisen oikeus hyvään hoitoon. Tarvitsemme joustavia sosiaali- ja terveyspalveluita, jotka ovat helposti saavutettavissa.

Ihmisten seisottaminen hoitojonoissa on kallista, sillä jonotus johtaa liian usein suurempiin ongelmiin ja isompiin kustannuksiin. Parhaan ja oikea-aikaisimman palvelun tarjoaa joskus yritys, joskus julkinen yksikkö ja joskus sote-alan järjestö. Jotta jonoista päästään, palveluun pääsyn pitää olla nopeaa, ja siinä voidaan hyödyntää myös palveluseteliä, jossa maakunta maksaa ihmisen saaman palvelun jossakin yksityisessä yksikössä.

Useampi vaihtoehto ja joustavat järjestelmät antavat ihmisille vapautta valita. Jos ihminen voi valita missä palvelunsa saa, kilpailu asiakkaista usein myös nostaa yksiköiden laatua. Erilaisilla toimijoilla turvataan myös lähipalvelujen säilyminen.

Kestävää hyvinvoinnin kasvua syntyy uusien toimintatapojen kautta, ja käyttämällä potilaan valinnanvapautta kirittämään toimijoita kustannustehokkuuteen ja parempaan laatuun.

BLOGI

Lasten ja nuorten hyvinvointi kantaa

23.5.2021 Ei kommentteja

Kauniainen on perhemyönteinen kaupunki. Panostus varhaiskasvatukseen, kouluihin ja perheiden hyvinvointiin on kannattavaa. Tämä panostus pitää kaupunkimme houkuttelevana ja on vahvasti ennaltaehkäisevää toimintaa. Päätöksenteon on oltava pitkäjänteistä ja sen on pohjauduttava kattavaan tietoon.

Koulut kuntoon

Kauniaisten suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa lasten määrä on kasvanut paljon. Kasvuun on vastattu kehittämällä tukitoimia ja opetuksen hallinnollisia rakenteita. Nyt on laitettava koulurakennukset kuntoon. Seinät eivät saa viedä opetukseen tarvittavia rahoja.

Mäntymäen ala-koulu on jäänyt pieneksi ja sen vanhimmat osat ovat 1950-luvulta. Mäntymäen koulurakennusta on tekohengitetty liian pitkään ja liian kalliilla. Pienellä tontilla sijaitseva rakennusten verkosto tulisi nielemään 15 vuoden kuluessa lisää miljoonia, eikä se silti voisi taata asianmukaista opetusympäristöä kasvavalle lapsimäärälle. Kauniaisten Kokoomus ajaa suunnitelmaa uuden energiatehokkaan rakennuksen toteuttamiseksi. Rakennuksen, jossa tasokas opetus voi jatkua turvallisessa ympäristössä.

Harrastustoiminta tukee hyvinvointia

Kunnan ja valtion ei tarvitse itse tehdä kaikkea. Yhdistykset ja yhteiskunnalliset yritykset tekevät arvokasta työtä kaikkien kuntalaisten hyvinvoinnin eteen. Granissa yhdistyksiä löytyy kiitettävästi. Kun uusia toimintamalleja ja ideoita ehdotetaan, päättäjien on usein toimittava mahdollistajina. Sanotaan herkemmin kyllä.

Harrastustoiminta koulupäivien yhteydessä toisi lapsille mahdollisuuden harrastaa turvallisesti, kokeilla uusia lajeja ja kokea ryhmään kuulumisen tunnetta. Lähipalvelu on myös ympäristöteko ja perheille etu kuskaamisten helpottuessa. Granimalli pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen. Kauniaisten Kokoomus on vuosia peräänkuuluttanut harrastustoimintaa myös koulupäivien yhteyteen.

Koronapandemiasta eteenpäin

Lasten ja nuorten hyvinvointi on heikentynyt nopeasti koronan takia. Pandemian ja rajoitusten tuoma ahdistus, näköalattomuus ja sosiaalinen eristäytyminen ovat arkipäivää etenkin aikuistumisen kynnyksellä oleville nuorille. Pandemian väistyessä ongelmat eivät katoa itsestään.

Nyt tulee yhteistyössä rakentaa ja toteuttaa suunnitelma siitä, miten näistä koronan vaikutuksista päästään eteenpäin. Emme voi jäädä odottamaan hallitukselta strategiaa, vaan meidän on luotava paikallinen tapa tukea nuoria.

Maakuntauudistus heikentäisi palvelut

Kehittäminen, tukeminen ja turvaaminen vaatii resursseja. Maakuntauudistus leikkaisi radikaalisti Kauniaisten sivistystoimintaan käytettävien varojen määrää, ja poistaisi meiltä mahdollisuuden koulurakennusten kaltaisiin investointeihin. Yhdessä ja yhteistyöllä voimme vielä estää katastrofin ja kehittää sotepalveluja hallintouudistuksen sijaan ihminen edellä. Tähän Kokoomus on sitoutunut.

Kirjoitus on julkaistu muokattuna myös Kauniaisten ja Kirkkonummen Kokoomuksen yhteisjulkaisussa Sinituulessa

BLOGI

Uusi koulurakennus

26.3.2021 Ei kommentteja

Kauniaisten koulut

Miksi tarvitsemme uuden alakoulun?

Kauniaisiin tarvitaan uusi suomenkielinen alakoulu, koska Mäntymäen koulu on liian pieni, liian pienellä tontilla ja liian kallis korjata toimivaksi ja turvalliseksi oppimisympäristöksi.

Nykyinen rakennus ei ole kestänyt kasvua

Mäntymäen alakoulun lapsimäärä kasvoi 36% kymmenessä vuodessa. Rakennus on liian ahdas nykyiselle 460lle lapselle ja osa luokista toimii pienryhmätiloissa. Lisäksi Mäntymäki tarvitsee tulevaisuuden kasvusta johtuen noin 12 luokkahuonetta eli noin 1000m2 lisää.

Mäntymäen tontti on liian pieni ja sen piha-alueet ovat kaukana kansallisista suosituksista. Tontti on noin 13300m2. Suositus 500 lapsen koulun tontin kooksi on 25000m2, tästä voi joustaa jos tontti rajoittuu metsään tai puistoon.

Mäntymäen remonttitarpeet

Mäntymäen koulu toimii viidessä eri osassa tai rakennuksessa. A-, B- ja C-osat on rakennettu vuonna 1955. Tilat eivät vastaa nykyajan vaatimuksia turvallisesta ja joustavasta oppimisympäristöstä. Julkisten tilojen tulisi olla esteettömiä ja nämä osat ovat lähes loputonta portaikkoa.

C-osalle tehtiin yli 3,2 miljoonaa euroa maksanut ruokalaremontti. Koska oppilasmäärän kasvu oli arvioitu alakanttiin, uudet tilat ovat nyt jo riittämättömät.

15 vuoden sisään myös A- ja B-osissa odottaa massiiviset rakenneinvestoinnit. Tulevissa remonteissa ei säästytä laajoilta väistötilaratkaisuilta, sillä kyseessä on opetustilat.

Tarvittavasta julkisivuremontista on tehty arviot, siitä selvittäisiin laskelmien mukaan alle miljoonalla eurolla.

Vanhojen seinien jatkuva korjailu on kallista

Kauniaisissa on neljä koulukeskusta, joiden korjailuun ja laajentamisiin upposi kymmenessä vuodessa 18 miljoonaa euroa. Tämä oli Granhultin rakennuksen massiivisen uusimisen jälkeen ja ennen Mäntymäen ruokalaremppaa.

Nyt on alkamassa Granhultin yli 1,2 miljoonan euron remontti, Kasavuoren kymmenen miljoonan euron yhden siiven uudelleenrakennus ja seuraavaksi 8,5 miljoonan koulukeskusten julkisivuremontit.

Laastarointitekniikka ei toimi, etenkin jos seinät ovat 1950-luvulta, pohjat toimimattomia ja piha riittämätön. Vanhoihin seiniin, kasvaviin ylläpitokuluihin ja väistötiloihin ei ole varaa sijoittaa opetuksen ja lasten hyvinvoinnin kustannuksella.

21 miljoonaa on uuden, toimivan ja energiatehokkaan koulurakennuksen hinta. Siihen mahtuisivat kaikki lapset Mäntymäkeläiset myös 2050-luvulla.

Vuonna 2019 kaupunginhallitus perusti tilatyöryhmän etsimään kestäviä rakennusratkaisuja varhaiskasvatus- ja opetuspuolelle. Tilatyöryhmä puolsi uuden alakoulun rakentamista.

Kokonaan uusi alakoulu on lapsilähtöinen, kestävä ja kokonaistaloudellinen ratkaisu

Osa hyvää päätöksentekoa on johdonmukaisuus ja ennakoitavuus. Meidän on katsottava kokonaisuutta pitkällä aikavälillä. Tarvitsemme alakoulun, joka suunnitellaan lasten ja heidän hyvinvoinnin näkökulmasta vastaamaan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.

Kaavoituksen aloittamisesta uuteen rakennukseen menee yli 10 vuotta. Siihen asti meidän on hyödynnettävä nykyisiä rakennuksia. Toimiin on ryhdyttävä nyt.

Kauniainen ei voi jatkaa tiellä, joka vie Espoon tilanteeseen, jossa opetustoimen budjetti valuu opetuksen ja lasten hyvinvoinnin sijaan vanhoihin seiniin ja väistötiloihin. Energiatehokkaalla uudisrakennuksella saisimme myös leikattua koulun ylläpitokustannuksia (ja pienennettyä hiilijalanjälkeä), mikä nostaisi entisestään investoinnin kannattavuutta.

Uusi energiatehokas ja turvallinen kokonaisuus on lasten edun mukainen kokonaistaloudellinen ratkaisu. Hankkeen perillesaaminen pedagogiikka edellä yhdessä kokonaistaloudellisuuden kanssa vaatii kyvykkyyttä ja halua myös päätöksentekijöiltä. Tämä on varmasti pitkä tie.

Olen kirjoittanut Kauniaisten Kokoomuksen sivuille aiheesta pidemmän kirjoituksen, jossa avataan tilannetta tarkemmin. Lue juttu täältä.