Ei askelta kohti yhteistä päätöksentekoa

Kauniaisissa on kaksi opetus- ja varhaiskasvatusvaliokuntaa, yksi suomenkielinen ja yksi ruotsinkielinen. Valiokunnat päättävät jokaisessa kokouksessaan pitkästä listasta samoja asioita ja samojen viranhaltijoiden valmistelun pohjalta, mutta eri päivinä, eri keskusteluilla ja eri lapsijoukkoon keskittyen. Yhteensä valiokunnissa istuu 18 jäsentä, kaksi Espoon edustajaa, kaksi kaupunginhallituksen edustajaa, kaksi nuorisovaltuutettua, kaksi sihteeriä, sivistystoimenjohtaja, opetuspäällikkö, varhaiskasvatuspäällikkö sekä vierailevat esittelijät (1-3 per kokous). Yhteisistä asioista päätetään kielisiiloissa, mikä haittaa kokonaisuuteen perustuvien kestävien ja yhdenvertaisten päätösten tekemistä. 
 
Kokoomuksen pyrkimyksenä on jaostomalli, jossa yhteiset asiat päätetään yhteisessä valiokunnassa, ja koulu- ja kielikohtaiset asiat kielijaostoissa. Jaostomalli on käytössä suuressa osassa Suomen kaksikielisistä kunnista ja se turvaa kielellisten tarpeiden huomioimisen ja kielellisten oikeuksien toteutumisen. Malli parantaisi päätöksentekoa, yhdenvertaisuutta ja yhteistyötä. 
 
Valtuustoryhmien yhteistyönä kaupunginhallituksessa sovittiin, että valiokunta- ja jaostomalleista päätetään syksyllä. Yllättäen Vihreät toivatkin päätöksen valtuuston päätettäväksi jo valtuustovuoden viimeiseen maratonikokoukseen. RKPn ja SDPn kanssa he kumosivat yhteisesti sovitun linjan ja valiokuntamalli runnottiin pysymään hallintosäännössä. Jaostomalli haudattiin ilman asian käsittelyä, myös ilman lapsivaikutusten arviointia, mitä suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunta oli yksimielisesti pyytänyt tehtävän. 
 
Hienoa, että Vihreät myönsivät osan nykyisen valiokuntamallin haasteista. Yhteistyöhön vedoten Vihreiden alkuperäinen ehdotus sisälsi uuden yhteistyökokousmallin, jossa yhteiset asiat esiteltäisiin iltakokousmaisesti, mutta sen jälkeen siirryttäisiin eri aikaan eri huoneisiin tekemään päätökset samoista asioista. Koska ehdotusta ei oltu tehty yhteistyössä muiden ryhmien tai viranhaltijoiden kanssa, siitä löytyi juridisia haasteita ja vihreät päätyivät muokkaamaan ehdotustaan kesken kokouksen. Lopputuloksena oli vihreiden ehdotuksesta nykyisen valiokuntamallin sinetöiminen. Päätöstä ei perustella paremmalla päätöksenteolla tai yhdenvertaisuudella. Kyse oli ensisijaisesti huolesta, ettei jaostomalli olisi riittävä turvaamaan ruotsinkielen asemaa. RKPn puolelta päätöstä perusteltiin elävällä kaksikielisyydellä. 
 
Toisille elävä kaksikielisyys tarkoittaa yhteistä toimintaa, yhteistä yhteisöä ja kielirajat ylittävää yhteisen ymmärryksen täyttämää yhteiseloa. Toisille elävä kaksikielisyys tarkoittaa erillisiä rakenteita, erillisiä päätöksiä, osaoptimointia ja kielisiiloja. 
 
Yhteistyöstä ei pidä luopua vaikka ryhmien näkemykset ja käsitykset hyvästä päätöksenteosta ovatkin ristiriidassa keskenään. Kokoomuksen tahtotilana jatkossakin on yhdessä muiden ryhmien kanssa päästä paremman päätöksenteon tasolle, jossa aidosti katsotaan koko kunnan etua. Kyllä sinne vielä päästään. 

Continue Reading

Mistä kaupungissa ja vaaleissa päätetään?

Kunnassa tehdään juuri niitä päätöksiä, jotka vaikuttavat ihmisten jokapäiväiseen elämään. Kunnan käsissä ei ole vain kunnallisveroprosentin säätäminen vaan myös päätökset siitä, miten verovarat käytetään. Sote-uudistuksen jälkeenkin riittää päätöksiä, joilla vaikutetaan kaikkien kuntalaisten hyvinvointiin.

Mistä päätetään?

Tulevaisuudessakin kunnat huolehtivat mm. siitä, että kotiin tulee juomakelpoista vettä, työtön saa koulutusta, työtä tai kuntoutusta, jätehuolto toimii, lapset saavat varhaiskasvatusta ja käyvät peruskoulun. Kunta mahdollistaa liikunta- ja kulttuuripalveluita, kotouttaa maahanmuuttajia, sekä huoltaa ulkoilumaastoja ja katuja. Kunta tukee paikallisia yrityksiä niin, että alue säilyy elinvoimaisena.

Näitä ja monia muita kunnallisia palveluita voi painottaa ja hoitaa monella eri tavalla. Kunnallisvaaleissa sinä voit vaikuttaa siihen, mitä päätöksiä tehdään. Sinä voit vaikuttaa siihen tuetaanko kunnassa innovatiivisuutta vai halutaanko asioiden pysyvän ennallaan, rakennetaanko keskusta viihtyisäksi ja säilytetäänkö keskustan ulkopuolinen pientalovaltaisuus, tuetaanko lasten kasvatusta, ja tehdäänkö kunta entistä houkuttelevammaksi lapsiperheille, parannammeko kulkuyhteyksiämme, työllistämmekö kesäisin nuoremme jne.

Minun mielestäni vastuuntuntoiseen päättämiseen kuuluu ymmärrys siitä, että kunnan taskut eivät ole pohjattomat, kaikkea ei voida tarjota julkisin varoin, monet asiat voidaan tarjota kustannustehokkaammin, ja kaikilla teoilla on  ulkoisvaikutuksensa. Oleellista tulisi olla tarjota sellaisia palveluita, jotka kasvattavat mahdollisimman paljon kuntalaisten hyvinvointia, ja tarjota ne parhaalla mahdollisella tavalla.

Kuka kaupungissamme päättää?

Kaupunginvaltuusto on kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttävä elin. Lautakuntien tehtävänä on valmistella asioita kaupunginhallitukselle, mutta niillä on myös itsenäistä päätösvaltaa. Kaupunginvaltuusto päättää lautakuntien lukumäärästä ja nimittää niiden jäsenet. Kaupunginhallitus valmistelee valtuuston käsittelemät asiat, valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kaupunginhallituksen jäsenet valitsee valtuusto.

Kunnallisvaaleissa sinä voit vaikuttaa siihen, kuka istuu valtuustossa ja kuka siis päätökset tekee. Sinulla on näin myös mahdollisuus vaikuttaa kunnan suuntaan. Valitaanko luovia ajattelijoita, vai niitä jämähtäneitä, jotka haluavat tehdä asiat kuten aina on tehty? Mitä jos olisimme palveluissamme tai kaupunkikuvassamme jämähtäneet kahdeksankymmentäluvulle?

Tallenna

Tallenna

Continue Reading

Miksi lähdin kunnallisvaaliehdokkaaksi?

Olen aina seurannut politiikkaa, mutta kunnallisvaaliehdokkaaksi minut sysäsi viime vuonna huipentunut taisto suomenkielisen alakoulun siirrosta. Kauniaisissa yritettiin viedä läpi muutosta, joka olisi suoraan heikentänyt pienimpien koululaistemme kouluoloja. Tarkoituksena oli siirtää Mäntymäen alakoulu Kasavuoren koulun tiloihin, yhteen yläkoulun kanssa, ja Kauniaisten lukio Mäntymäen alakoulun tiloihin.

Vaikka suurin huoli olikin lastemme tulevaisuudessa, minulle heräsi myös huoli tavasta, jolla kaupungissamme tehdään päätöksiä. Virkamiehet olivat teettäneet koulujen vaihdosta selvitystä, joka oli vahvan vinoutunut. Riskitekijöitä ei oltu punnittu, ja suuret pedagogiset kysymykset oli jätetty pois. Vaihtoon sisältyi esimerkiksi suuria taloudellisia riskejä, jotka pitkälti sivuutettiin selvityksessä. Päätökset yritettiin viedä läpi ohi asiaankuuluvien menettelyiden.

Muutaman aktiivisen kuntalaisen ansiosta asialle saatiin näkyvyyttä. Virkamiehiltä vaadituissa esittelytilaisuuksissa keskityttiin vahvasti lukion visioihin, ja huolenaiheet sivuutettiin olankohautuksin. Onneksi kauniaislaisten lasten vanhemmat ja muutamat muut huolestuneet nousivat jyrkkään vastarintaan.

Tämä prosessi opetti kuinka haavoittuvainen kuntamme voi olla, ja kuinka tärkeää on, että kuntalaisten omaa ääntä kuullaan. Avoimen ja läpinäkyvän päätöksenteon tärkeyttä ei pidä unohtaa.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Continue Reading