päätöksenteko Archives

Ei askelta kohti yhteistä päätöksentekoa

2.7.2024 Ei kommentteja

Kauniaisissa on kaksi opetus- ja varhaiskasvatusvaliokuntaa, yksi suomenkielinen ja yksi ruotsinkielinen. Valiokunnat päättävät jokaisessa kokouksessaan pitkästä listasta samoja asioita ja samojen viranhaltijoiden valmistelun pohjalta, mutta eri päivinä, eri keskusteluilla ja eri lapsijoukkoon keskittyen. Yhteensä valiokunnissa istuu 18 jäsentä, kaksi Espoon edustajaa, kaksi kaupunginhallituksen edustajaa, kaksi nuorisovaltuutettua, kaksi sihteeriä, sivistystoimenjohtaja, opetuspäällikkö, varhaiskasvatuspäällikkö sekä vierailevat esittelijät (1-3 per kokous). Yhteisistä asioista päätetään kielisiiloissa, mikä haittaa kokonaisuuteen perustuvien kestävien ja yhdenvertaisten päätösten tekemistä.

Kokoomuksen pyrkimyksenä on jaostomalli, jossa yhteiset asiat päätetään yhteisessä valiokunnassa, ja koulu- ja kielikohtaiset asiat kielijaostoissa. Jaostomalli on käytössä suuressa osassa Suomen kaksikielisistä kunnista ja se turvaa kielellisten tarpeiden huomioimisen ja kielellisten oikeuksien toteutumisen. Malli parantaisi päätöksentekoa, yhdenvertaisuutta ja yhteistyötä.

Valtuustoryhmien yhteistyönä kaupunginhallituksessa sovittiin, että valiokunta- ja jaostomalleista päätetään syksyllä. Yllättäen Vihreät toivatkin päätöksen valtuuston päätettäväksi jo valtuustovuoden viimeiseen maratonikokoukseen. RKPn ja SDPn kanssa he kumosivat yhteisesti sovitun linjan ja valiokuntamalli runnottiin pysymään hallintosäännössä. Jaostomalli haudattiin ilman asian käsittelyä, myös ilman lapsivaikutusten arviointia, mitä suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunta oli yksimielisesti pyytänyt tehtävän.

Hienoa, että Vihreät myönsivät osan nykyisen valiokuntamallin haasteista. Yhteistyöhön vedoten Vihreiden alkuperäinen ehdotus sisälsi uuden yhteistyökokousmallin, jossa yhteiset asiat esiteltäisiin iltakokousmaisesti, mutta sen jälkeen siirryttäisiin eri aikaan eri huoneisiin tekemään päätökset samoista asioista. Koska ehdotusta ei oltu tehty yhteistyössä muiden ryhmien tai viranhaltijoiden kanssa, siitä löytyi juridisia haasteita ja vihreät päätyivät muokkaamaan ehdotustaan kesken kokouksen. Lopputuloksena oli vihreiden ehdotuksesta nykyisen valiokuntamallin sinetöiminen. Päätöstä ei perustella paremmalla päätöksenteolla tai yhdenvertaisuudella. Kyse oli ensisijaisesti huolesta, ettei jaostomalli olisi riittävä turvaamaan ruotsinkielen asemaa. RKPn puolelta päätöstä perusteltiin elävällä kaksikielisyydellä.

Toisille elävä kaksikielisyys tarkoittaa yhteistä toimintaa, yhteistä yhteisöä ja kielirajat ylittävää yhteisen ymmärryksen täyttämää yhteiseloa. Toisille elävä kaksikielisyys tarkoittaa erillisiä rakenteita, erillisiä päätöksiä, osaoptimointia ja kielisiiloja.

Yhteistyöstä ei pidä luopua vaikka ryhmien näkemykset ja käsitykset hyvästä päätöksenteosta ovatkin ristiriidassa keskenään. Kokoomuksen tahtotilana jatkossakin on yhdessä muiden ryhmien kanssa päästä paremman päätöksenteon tasolle, jossa aidosti katsotaan koko kunnan etua. Kyllä sinne vielä päästään.

BLOGI

Uusi koulurakennus

26.3.2021 Ei kommentteja

Kauniaisten koulut

Miksi tarvitsemme uuden alakoulun?

Kauniaisiin tarvitaan uusi suomenkielinen alakoulu, koska Mäntymäen koulu on liian pieni, liian pienellä tontilla ja liian kallis korjata toimivaksi ja turvalliseksi oppimisympäristöksi.

Nykyinen rakennus ei ole kestänyt kasvua

Mäntymäen alakoulun lapsimäärä kasvoi 36% kymmenessä vuodessa. Rakennus on liian ahdas nykyiselle 460lle lapselle ja osa luokista toimii pienryhmätiloissa. Lisäksi Mäntymäki tarvitsee tulevaisuuden kasvusta johtuen noin 12 luokkahuonetta eli noin 1000m2 lisää.

Mäntymäen tontti on liian pieni ja sen piha-alueet ovat kaukana kansallisista suosituksista. Tontti on noin 13300m2. Suositus 500 lapsen koulun tontin kooksi on 25000m2, tästä voi joustaa jos tontti rajoittuu metsään tai puistoon.

Mäntymäen remonttitarpeet

Mäntymäen koulu toimii viidessä eri osassa tai rakennuksessa. A-, B- ja C-osat on rakennettu vuonna 1955. Tilat eivät vastaa nykyajan vaatimuksia turvallisesta ja joustavasta oppimisympäristöstä. Julkisten tilojen tulisi olla esteettömiä ja nämä osat ovat lähes loputonta portaikkoa.

C-osalle tehtiin yli 3,2 miljoonaa euroa maksanut ruokalaremontti. Koska oppilasmäärän kasvu oli arvioitu alakanttiin, uudet tilat ovat nyt jo riittämättömät.

15 vuoden sisään myös A- ja B-osissa odottaa massiiviset rakenneinvestoinnit. Tulevissa remonteissa ei säästytä laajoilta väistötilaratkaisuilta, sillä kyseessä on opetustilat.

Tarvittavasta julkisivuremontista on tehty arviot, siitä selvittäisiin laskelmien mukaan alle miljoonalla eurolla.

Vanhojen seinien jatkuva korjailu on kallista

Kauniaisissa on neljä koulukeskusta, joiden korjailuun ja laajentamisiin upposi kymmenessä vuodessa 18 miljoonaa euroa. Tämä oli Granhultin rakennuksen massiivisen uusimisen jälkeen ja ennen Mäntymäen ruokalaremppaa.

Nyt on alkamassa Granhultin yli 1,2 miljoonan euron remontti, Kasavuoren kymmenen miljoonan euron yhden siiven uudelleenrakennus ja seuraavaksi 8,5 miljoonan koulukeskusten julkisivuremontit.

Laastarointitekniikka ei toimi, etenkin jos seinät ovat 1950-luvulta, pohjat toimimattomia ja piha riittämätön. Vanhoihin seiniin, kasvaviin ylläpitokuluihin ja väistötiloihin ei ole varaa sijoittaa opetuksen ja lasten hyvinvoinnin kustannuksella.

21 miljoonaa on uuden, toimivan ja energiatehokkaan koulurakennuksen hinta. Siihen mahtuisivat kaikki lapset Mäntymäkeläiset myös 2050-luvulla.

Vuonna 2019 kaupunginhallitus perusti tilatyöryhmän etsimään kestäviä rakennusratkaisuja varhaiskasvatus- ja opetuspuolelle. Tilatyöryhmä puolsi uuden alakoulun rakentamista.

Kokonaan uusi alakoulu on lapsilähtöinen, kestävä ja kokonaistaloudellinen ratkaisu

Osa hyvää päätöksentekoa on johdonmukaisuus ja ennakoitavuus. Meidän on katsottava kokonaisuutta pitkällä aikavälillä. Tarvitsemme alakoulun, joka suunnitellaan lasten ja heidän hyvinvoinnin näkökulmasta vastaamaan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.

Kaavoituksen aloittamisesta uuteen rakennukseen menee yli 10 vuotta. Siihen asti meidän on hyödynnettävä nykyisiä rakennuksia. Toimiin on ryhdyttävä nyt.

Kauniainen ei voi jatkaa tiellä, joka vie Espoon tilanteeseen, jossa opetustoimen budjetti valuu opetuksen ja lasten hyvinvoinnin sijaan vanhoihin seiniin ja väistötiloihin. Energiatehokkaalla uudisrakennuksella saisimme myös leikattua koulun ylläpitokustannuksia (ja pienennettyä hiilijalanjälkeä), mikä nostaisi entisestään investoinnin kannattavuutta.

Uusi energiatehokas ja turvallinen kokonaisuus on lasten edun mukainen kokonaistaloudellinen ratkaisu. Hankkeen perillesaaminen pedagogiikka edellä yhdessä kokonaistaloudellisuuden kanssa vaatii kyvykkyyttä ja halua myös päätöksentekijöiltä. Tämä on varmasti pitkä tie.

Olen kirjoittanut Kauniaisten Kokoomuksen sivuille aiheesta pidemmän kirjoituksen, jossa avataan tilannetta tarkemmin. Lue juttu täältä.

BLOGI

Valtuustokauden onnistumisia

15.2.2021 Ei kommentteja

Päätöksenteko valtuustossa on yhteistyötä ja monesti tulokset ovat pitkien neuvottelujen tulos. Yhdessä muiden valtuustoryhmien kanssa Kauniaisten Kokoomuksen valtuustoryhmä on ollut luomassa ja kehittämässä mm. kasvihuonekaasujen päästövähennyksiin ja hiilineutralisuuteen tähtäävää resurssiviisauden tiekarttaa, liikkumisohjelmaa ja hyvinvointisuunnitelmia. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan palkkojen nostokin onnistui. Kaikista asioista ei kuitenkaan ole yhteisymmärrystä. Pitkäjänteisellä vaikuttamisella ja päätöksenteolla päästään toisinaan tavoitteiden mukaisiin tuloksiin.

Tässä muutamia meidän onnistumisia kuluvalta kaudelta:

Valiokuntauudistus. Kokoomusryhmä on määrätietoisesti ajanut kaupungin organisaation keventämistä ja byrokratian vähentämistä. Viime vuonna valtuustossa päästiin viimein sopuun valiokuntien vähentämisestä yhdeksästä seitsemään ensi kesäkuusta lähtien. Liikunta-, kulttuuri- ja nuorisovaliokunnat yhdistyvät kulttuuri- ja vapaa-ajanvaliokunnaksi. Tämä parantaa läheisten tulosalueiden yhteistyötä, poistaa päätöksenteon hidasteita, vähentää viranhaltijoiden päällekkäistä työtä ja parantaa päätöksentekoa. Vielä olisi tilaa miettiä minkälaisia etuja esim. opetus- ja varhaiskasvatusvaliokuntien yhdistäminen toisi. Ja riittäisikö yksi opetuspäällikkö kuuden opetusyksikön kaupungissa?

Sote- ja maakuntauudistuksesta annettiin syksyllä Kauniaisten lausunto. Kokoomus yritti saada kaupunginhallituksessa tiukennuksia lausuntoon, mutta hävisi äänestyksessä RKPlle ja Vihreille. Valtuustossa suurin osa esittämistäni ehdotuksista meni läpi. Tärkein näistä oli oppilashuollon siirtämisen tuomitseminen (koulujen alaisuudesta maakuntiin) (äänestys 20-15) ja ehdotus jatkaa kuntapohjaisella mallilla (äänestys 29-6).

Olemme hakeneet pitkän aikavälin ratkaisuja koulujen rakennuksille. Nyt uuden suomenkielisen koulurakennuksen suunnittelu ja Kasavuoren A-osan uudelleenrakentaminen on talousarviossa. Hankkeiden perillesaaminen pedagogiikka edellä yhdessä kokonaistaloudellisuuden kanssa vaatii kyvykkyyttä ja halua myös muilta päätöksentekijöiltä. Tämä on varmasti pitkä tie.

Alkukaudesta saimme varhaiskasvatuksessa vuorohoidon mahdollisuuden myös yrittäjäperheille, ja palautetimme englannin Mäntymäen ekaluokkalaisille. Opetuksen ja sen järjestämisen arviointi turvaa opetuksen toteuttamista, tukee koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Olemme pyrkineet arvioinnin kehittämiseen ja vuosittaiseen arviointiraporttiin, joka ohjaa myös päätöksentekoa. Tänä vuonna opetuksen arvioinnin tuloksia kootaan ensikertaa yhteen.

Tällä kaudella on Kauniaisten lukiossa aloitettu kestävään liiketoimintaan keskittyvä bisneslinja, mutta kehitys on täysin lukion itse aikaansaamaa. Usein on tärkeää, että päättäjät toimivat mahdollistajina.

Strategia luodaan yhdessä ohjaamaan viranhaltijoiden toimintaa ja kaupunginhallituksen päätöksiä koko vaalikauden. Kokoomus oli erittäin aktiivinen strategian luomisprosessissa ja on ensi kauden alussakin. Maltillinen kasvu on Kokoomuksen pitkäjänteisesti ajama tavoite, joka turvaa kaupunkimme elinvoimaisuuden. Edellisessä strategiassa onnistuimme sen kirjaamisessa.

Olemme edistäneet viestinnän ja päätöksenteon avoimuutta esim. strategiassa, viestintäohjeessa, erilaisissa ohjelmissa ja suunnitelmissa, sekä valiokuntien esityslistojen julkistamisissa.

Jatkuvasti kuulemme asukkaita ja viemme huolia eteenpäin, oli kyse oppimateriaaleista, liikennemerkeistä tai kuopista tiessä. Itse olen ollut vahvasti mukana monissa näistä päätöksistä valtuutettuna, valtuustoryhmän varapuheenjohtajana, sekä opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnan puheenjohtajana. Paljon on saatu aikaan, mutta tekemistä riittää.

BLOGI

Mistä kaupungissa ja vaaleissa päätetään?

19.3.2017 Ei kommentteja

Kunnassa tehdään juuri niitä päätöksiä, jotka vaikuttavat ihmisten jokapäiväiseen elämään. Kunnan käsissä ei ole vain kunnallisveroprosentin säätäminen vaan myös päätökset siitä, miten verovarat käytetään. Sote-uudistuksen jälkeenkin riittää päätöksiä, joilla vaikutetaan kaikkien kuntalaisten hyvinvointiin.

Mistä päätetään?

Tulevaisuudessakin kunnat huolehtivat mm. siitä, että kotiin tulee juomakelpoista vettä, työtön saa koulutusta, työtä tai kuntoutusta, jätehuolto toimii, lapset saavat varhaiskasvatusta ja käyvät peruskoulun. Kunta mahdollistaa liikunta- ja kulttuuripalveluita, kotouttaa maahanmuuttajia, sekä huoltaa ulkoilumaastoja ja katuja. Kunta tukee paikallisia yrityksiä niin, että alue säilyy elinvoimaisena.

Näitä ja monia muita kunnallisia palveluita voi painottaa ja hoitaa monella eri tavalla. Kunnallisvaaleissa sinä voit vaikuttaa siihen, mitä päätöksiä tehdään. Sinä voit vaikuttaa siihen tuetaanko kunnassa innovatiivisuutta vai halutaanko asioiden pysyvän ennallaan, rakennetaanko keskusta viihtyisäksi ja säilytetäänkö keskustan ulkopuolinen pientalovaltaisuus, tuetaanko lasten kasvatusta, ja tehdäänkö kunta entistä houkuttelevammaksi lapsiperheille, parannammeko kulkuyhteyksiämme, työllistämmekö kesäisin nuoremme jne.

Minun mielestäni vastuuntuntoiseen päättämiseen kuuluu ymmärrys siitä, että kunnan taskut eivät ole pohjattomat, kaikkea ei voida tarjota julkisin varoin, monet asiat voidaan tarjota kustannustehokkaammin, ja kaikilla teoilla on ulkoisvaikutuksensa. Oleellista tulisi olla tarjota sellaisia palveluita, jotka kasvattavat mahdollisimman paljon kuntalaisten hyvinvointia, ja tarjota ne parhaalla mahdollisella tavalla.

Kuka kaupungissamme päättää?

Kaupunginvaltuusto on kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttävä elin. Lautakuntien tehtävänä on valmistella asioita kaupunginhallitukselle, mutta niillä on myös itsenäistä päätösvaltaa. Kaupunginvaltuusto päättää lautakuntien lukumäärästä ja nimittää niiden jäsenet. Kaupunginhallitus valmistelee valtuuston käsittelemät asiat, valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kaupunginhallituksen jäsenet valitsee valtuusto.

Kunnallisvaaleissa sinä voit vaikuttaa siihen, kuka istuu valtuustossa ja kuka siis päätökset tekee. Sinulla on näin myös mahdollisuus vaikuttaa kunnan suuntaan. Valitaanko luovia ajattelijoita, vai niitä jämähtäneitä, jotka haluavat tehdä asiat kuten aina on tehty? Mitä jos olisimme palveluissamme tai kaupunkikuvassamme jämähtäneet kahdeksankymmentäluvulle?

Tallenna

BLOGI

Mitä kunta seuraavaksi päättää lasten puolesta?

14.3.2017 Ei kommentteja

Lapset ovat tulevaisuus. Kunnilla on suuri vaikutus lasten päivähoidon ja peruskoulutuksen tasoon. Juuri kunnissa ja niiden lautakunnissa tehdään ne päätökset, jotka sanelevat lasten päivien kulun.

Myös Kauniaisissa tämä kenttä elää kokoajan, eikä leikkauksiltakaan olla säästytty. Esimerkiksi kaksivuotiaiden kotihoidontuen kuntalisä on poistettu, ja peruskouluissa on leikattu jakotunneista ja avustajista.

Viimevuosina näkyvin koulukeskustelu Kauniaisissa on käyty suomenkielisen alakoulun siirrosta yläkoulun yhteyteen. Sivistystoimi ajoi siirtoa aggressiivisesti perustellen sitä vuoroin talouslaskelmillaan, vuoroin syrjäytymisriskin vähenemisellä. 1-4 luokkalaisille löytyneistä pedagogisista hyödyistä en kuullut mitään, lista riskeistä oli kuitenkin pitkä. Me vanhemmat saimme lopulla äänemme kuuluviin, ja suunnitelma haudattiin toivottavasti pysyvästi. Tulevalla vaalikaudella tehdään taas paljon päätöksiä, jotka vaikuttavat kaikkiin kauniaislaisiin.

Päiväkotien ratkaisut ovat aina pöydällä. Espoo on ulkoistanut päiväkotien laitosapulaiset. Kauniaisissa meillä on edelleen nämä tärkeät ihmiset, jotka päiväkodeissa estävät tautien leviämistä tehokkaalla siistimisellä, vapauttavat hoitajien resursseja kasvatustyöhön, sekä auttavat tarvittaessa vaikka pukemisessa. Heistä on pidettävä kiinni.

Kauniaisten sivistystoimi on myös alkanut selvittää esiopetuksen siirtämistä kouluihin. On hienoa, jos tavoitteena on nostaa esiopetuksen tasoa, ja toiminnan kehittämistä tarkastellaan laajalla skaalalla. Ensisijaista on varmistaa, ettei suunnitelmaa viedä eteenpäin jos se heikentää esiopetuksen laatua. Tilojen on oltava riittävät (luokkakoot koulussakaan ei saa kasvaa) ja esikoulupäivän jälkeisen päivähoidon on oltava tasokasta ja turvallista. On selvää, ettei ainakaan Mäntymäen koulun tilat riitä. Esiopetuksen käyttökustannukset henkeä kohti ovat Kauniaisissa pienemmät kuin 5000-10000 hengen kunnissa keskimäärin. Tässä valossa tuskin on aiheellista, että muutosta perusteltaisiin taloudellisilla tarpeilla.

Lisävaateita päätöksiin tuo se, että leikkaukset tuovat usein odottamattomia lisämenoja kasvaneiden tukitarpeiden, lisääntyneiden sairauspoissaolojen, ja muiden kustannusten muodossa. Päätöksillä vaikutetaan paitsi lapsiin, myös hoitajien ja opettajien työympäristöön ja työtaakkaan. Mahdollisimman motivoitunut ja jaksava henkilökuntaa on koko kunnan etu.

Homekouluja on pitkin Suomea, ja etenkin lähikunnissamme, järkyttävä määrä. Koulurakennuksista on pidettävä huoli, ja hälyttäviin merkkeihin pitää reagoida välittömästi. Kauniaisten kouluissa on tehty kosteus- ja sisäilmamittauksia, eikä suurempia toimenpiteitä ole tarvittu. Mittausten tulisi olla säännöllisiä, jotta säästytään lasten ja henkilökunnan altistamiselta huonolle sisäilmalle, sekä kohonneilta kustannuksilta.

Kustannussäästöjä hakiessa kouluissa on myös tehostamisen varaa. Kauniaisissa lukiokoulutukseen kuluu rahaa huomattavasti enemmän kuin muissa kunnissa. Lukio-opetuksemme käyttökustannus on 612€ per asukas, kun se Uudellamaalla on keskimäärin 122€/asukas. Pääkaupunkiseudulla lukioiden kilpailu on kovaa, ja laadukkaan opetuksen ja maineen eteen on tehtävä työtä. Vahvasti kaksikielisenä kuntana meillä on käsissämme suuri voimavara. Muodostamalla kansainvälinen kielirajat ylittävä lukio, saisimme vahvan ja kilpailukykyisen lukion säästämällä päällekkäisyyksissä. Samalla turvaisimme kieliryhmien mahdollisuuden lukio-opetukseen omalla äidinkielellä myös tulevaisuudessa.

Edellä mainitut ovat vain pintaraapaisu ensi vaalikauden päätöksistä, jotka vaikuttavat lastemme huomiseen. Laadukas varhaiskasvatus ja peruskoulu ovat tärkeimpiä keinoja taata tasavertaisempia mahdollisuuksia lapsille ja ehkäistä syrjäytymistä. Yli 30% Kauniaisten menoista on suuntautunut koulutukseen ja varhaiskasvatukseen. Sote-uudistuksen jälkeen osuus tulee olemaan reilusti yli puolet. On tärkeää, että lasten asioista on päättämässä henkilöitä, jotka tuntevat lasten ja perheiden tarpeet.

Tallenna