Uusi koulurakennus

Kauniaisten koulut

Miksi tarvitsemme uuden alakoulun?

Kauniaisiin tarvitaan uusi suomenkielinen alakoulu, koska Mäntymäen koulu on liian pieni, liian pienellä tontilla ja liian kallis korjata toimivaksi ja turvalliseksi oppimisympäristöksi.

Nykyinen rakennus ei ole kestänyt kasvua

Mäntymäen alakoulun lapsimäärä kasvoi 36% kymmenessä vuodessa. Rakennus on liian ahdas nykyiselle 460lle lapselle ja osa luokista toimii pienryhmätiloissa. Lisäksi Mäntymäki tarvitsee tulevaisuuden kasvusta johtuen noin 12 luokkahuonetta eli noin 1000m2 lisää.

Mäntymäen tontti on liian pieni ja sen piha-alueet ovat kaukana kansallisista suosituksista. Tontti on noin 13300m2. Suositus 500 lapsen koulun tontin kooksi on 25000m2, tästä voi joustaa jos tontti rajoittuu metsään tai puistoon.

Mäntymäen remonttitarpeet

Mäntymäen koulu toimii viidessä eri osassa tai rakennuksessa. A-, B- ja C-osat on rakennettu vuonna 1955. Tilat eivät vastaa nykyajan vaatimuksia turvallisesta ja joustavasta oppimisympäristöstä. Julkisten tilojen tulisi olla esteettömiä ja nämä osat ovat lähes loputonta portaikkoa.

C-osalle tehtiin yli 3,2 miljoonaa euroa maksanut ruokalaremontti. Koska oppilasmäärän kasvu oli arvioitu alakanttiin, uudet tilat ovat nyt jo riittämättömät.

15 vuoden sisään myös A- ja B-osissa odottaa massiiviset rakenneinvestoinnit. Tulevissa remonteissa ei säästytä laajoilta väistötilaratkaisuilta, sillä kyseessä on opetustilat.

Tarvittavasta julkisivuremontista on tehty arviot, siitä selvittäisiin laskelmien mukaan alle miljoonalla eurolla.

Vanhojen seinien jatkuva korjailu on kallista

Kauniaisissa on neljä koulukeskusta, joiden korjailuun ja laajentamisiin upposi kymmenessä vuodessa 18 miljoonaa euroa. Tämä oli Granhultin rakennuksen massiivisen uusimisen jälkeen ja ennen Mäntymäen ruokalaremppaa.

Nyt on alkamassa Granhultin yli 1,2 miljoonan euron remontti, Kasavuoren kymmenen miljoonan euron yhden siiven uudelleenrakennus ja seuraavaksi 8,5 miljoonan koulukeskusten julkisivuremontit.

Laastarointitekniikka ei toimi, etenkin jos seinät ovat 1950-luvulta, pohjat toimimattomia ja piha riittämätön. Vanhoihin seiniin, kasvaviin ylläpitokuluihin ja väistötiloihin ei ole varaa sijoittaa opetuksen ja lasten hyvinvoinnin kustannuksella.

21 miljoonaa on uuden, toimivan ja energiatehokkaan koulurakennuksen hinta. Siihen mahtuisivat kaikki lapset Mäntymäkeläiset myös 2050-luvulla.

Vuonna 2019 kaupunginhallitus perusti tilatyöryhmän etsimään kestäviä rakennusratkaisuja varhaiskasvatus- ja opetuspuolelle. Tilatyöryhmä puolsi uuden alakoulun rakentamista.

Kokonaan uusi alakoulu on lapsilähtöinen, kestävä ja kokonaistaloudellinen ratkaisu

Osa hyvää päätöksentekoa on johdonmukaisuus ja ennakoitavuus. Meidän on katsottava kokonaisuutta pitkällä aikavälillä. Tarvitsemme alakoulun, joka suunnitellaan lasten ja heidän hyvinvoinnin näkökulmasta vastaamaan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.

Kaavoituksen aloittamisesta uuteen rakennukseen menee yli 10 vuotta. Siihen asti meidän on hyödynnettävä nykyisiä rakennuksia. Toimiin on ryhdyttävä nyt.

Kauniainen ei voi jatkaa tiellä, joka vie Espoon tilanteeseen, jossa opetustoimen budjetti valuu opetuksen ja lasten hyvinvoinnin sijaan vanhoihin seiniin ja väistötiloihin. Energiatehokkaalla uudisrakennuksella saisimme myös leikattua koulun ylläpitokustannuksia (ja pienennettyä hiilijalanjälkeä), mikä nostaisi entisestään investoinnin kannattavuutta.

Uusi energiatehokas ja turvallinen kokonaisuus on lasten edun mukainen kokonaistaloudellinen ratkaisu. Hankkeen perillesaaminen pedagogiikka edellä yhdessä kokonaistaloudellisuuden kanssa vaatii kyvykkyyttä ja halua myös päätöksentekijöiltä. Tämä on varmasti pitkä tie.

 

Olen kirjoittanut Kauniaisten Kokoomuksen sivuille aiheesta pidemmän kirjoituksen, jossa avataan tilannetta tarkemmin. Lue juttu täältä.

Continue Reading

Valtuustokauden onnistumisia

Päätöksenteko valtuustossa on yhteistyötä ja monesti tulokset ovat pitkien neuvottelujen tulos. Yhdessä muiden valtuustoryhmien kanssa Kauniaisten Kokoomuksen valtuustoryhmä on ollut luomassa ja kehittämässä mm. kasvihuonekaasujen päästövähennyksiin ja hiilineutralisuuteen tähtäävää resurssiviisauden tiekarttaa, liikkumisohjelmaa ja hyvinvointisuunnitelmia. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan palkkojen nostokin onnistui. Kaikista asioista ei kuitenkaan ole yhteisymmärrystä. Pitkäjänteisellä vaikuttamisella ja päätöksenteolla päästään toisinaan tavoitteiden mukaisiin tuloksiin.

Tässä muutamia meidän onnistumisia kuluvalta kaudelta:

Valiokuntauudistus. Kokoomusryhmä on määrätietoisesti ajanut kaupungin organisaation keventämistä ja byrokratian vähentämistä. Viime vuonna valtuustossa päästiin viimein sopuun valiokuntien vähentämisestä yhdeksästä seitsemään ensi kesäkuusta lähtien. Liikunta-, kulttuuri- ja nuorisovaliokunnat yhdistyvät kulttuuri- ja vapaa-ajanvaliokunnaksi. Tämä parantaa läheisten tulosalueiden yhteistyötä, poistaa päätöksenteon hidasteita, vähentää viranhaltijoiden päällekkäistä työtä ja parantaa päätöksentekoa. Vielä olisi tilaa miettiä minkälaisia etuja esim. opetus- ja varhaiskasvatusvaliokuntien yhdistäminen toisi. Ja riittäisikö yksi opetuspäällikkö kuuden opetusyksikön kaupungissa?

Sote- ja maakuntauudistuksesta annettiin syksyllä Kauniaisten lausunto. Kokoomus yritti saada kaupunginhallituksessa tiukennuksia lausuntoon, mutta hävisi äänestyksessä RKPlle ja Vihreille. Valtuustossa suurin osa esittämistäni ehdotuksista meni läpi. Tärkein näistä oli oppilashuollon siirtämisen tuomitseminen (koulujen alaisuudesta maakuntiin) (äänestys 20-15) ja ehdotus jatkaa kuntapohjaisella mallilla (äänestys 29-6).

Olemme hakeneet pitkän aikavälin ratkaisuja koulujen rakennuksille. Nyt uuden suomenkielisen koulurakennuksen suunnittelu ja Kasavuoren A-osan uudelleenrakentaminen on talousarviossa. Hankkeiden perillesaaminen pedagogiikka edellä yhdessä kokonaistaloudellisuuden kanssa vaatii kyvykkyyttä ja halua myös muilta päätöksentekijöiltä. Tämä on varmasti pitkä tie.

Alkukaudesta saimme varhaiskasvatuksessa vuorohoidon mahdollisuuden myös yrittäjäperheille, ja palautetimme englannin Mäntymäen ekaluokkalaisille. Opetuksen ja sen järjestämisen arviointi turvaa opetuksen toteuttamista, tukee koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Olemme pyrkineet arvioinnin kehittämiseen ja vuosittaiseen arviointiraporttiin, joka ohjaa myös päätöksentekoa. Tänä vuonna opetuksen arvioinnin tuloksia kootaan ensikertaa yhteen.

Tällä kaudella on Kauniaisten lukiossa aloitettu kestävään liiketoimintaan keskittyvä bisneslinja, mutta kehitys on täysin lukion itse aikaansaamaa. Usein on tärkeää, että päättäjät toimivat mahdollistajina.

Strategia luodaan yhdessä ohjaamaan viranhaltijoiden toimintaa ja kaupunginhallituksen päätöksiä koko vaalikauden. Kokoomus oli erittäin aktiivinen strategian luomisprosessissa ja on ensi kauden alussakin. Maltillinen kasvu on Kokoomuksen pitkäjänteisesti ajama tavoite, joka turvaa kaupunkimme elinvoimaisuuden. Edellisessä strategiassa onnistuimme sen kirjaamisessa.

Olemme edistäneet viestinnän ja päätöksenteon avoimuutta esim. strategiassa, viestintäohjeessa, erilaisissa ohjelmissa ja suunnitelmissa, sekä valiokuntien esityslistojen julkistamisissa.

Jatkuvasti kuulemme asukkaita ja viemme huolia eteenpäin, oli kyse oppimateriaaleista, liikennemerkeistä tai kuopista tiessä. Itse olen ollut vahvasti mukana monissa näistä päätöksistä valtuutettuna, valtuustoryhmän varapuheenjohtajana, sekä opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnan puheenjohtajana. Paljon on saatu aikaan, mutta tekemistä riittää.

Continue Reading

Kuntavaalit 2021 – olen mukana

Tänä keväänä käydään kuntavaalit. Kauniaislaiset valitsevat uudet valtuutetut edustamaan itseään päätöksenteossa. Kun tuli aika asettua ehdolle, päätös oli osaltani helppo.

Miksi olen vaaliehdokas

Lähden vaaleihin, koska haluan edistää Kauniaisten kaupungin toimivuutta ja granilaisten edellytyksiä hyvään elämään. Erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointi on lähellä sydäntäni. Haluan jatkaa työtä, jonka olen aloittanut.

Haluan jatkaa valtuutettuna, koska olen nähnyt kuinka merkitsevää on hyvä päätöksenteko. Valtuutetun perehtyneisyys päätettäviin asioihin ja kyky edistää aktiivisesti kaupunkilaisille tärkeitä asioita ei aina ole itsestäänselvyys. On nähtävä kokonaisuuksia ja tehtävä pitkällä aikavälillä kunnan edun mukaisia päätöksiä.

Olen ollut aktiivisesti mukana päätöksenteossa ja toiminut suomenkielisen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnan puheenjohtajana, vuoden kaupunginvaltuuston toisena varapuheenjohtajana ja nyt kaupunginhallituksen varajäsenenä. Tunnen päätöksenteon prosessit ja olen vaikuttanut lukuisiin päätöksiin myös koulu- ja varhaiskasvatuskentän ulkopuolella.

Tavoitteeni

Kaupungin päätöksenteossa on katsottava vuosia eteenpäin. Kaavoituksen osalta päätösten pitää olla kestäviä vuosikymmenten päähän. Tavoitteenani on, että Kauniaisten paikallispalvelut paranevat entisestään, yritystoiminta on täällä kannattavaa ja kestävällä kaavoituksella suojataan viheralueet. Kaupungin maltillinen kasvu, keskustan kehittäminen ja tulevaisuusmyönteisyys ovat tärkeä osa tätä kaavaa.

Lasten ja lapsiperheiden palveluiden turvaamisen ja kehittämisen eteen aion tehdä jatkossakin töitä. Jokaisella lapsella tulee olla turvalliset ja toimivat tilat varhaiskasvatuksessa ja koulussa.

Kauniaista suurempi ääni

Myös valtakunnan politiikalla on väliä. Nykyhallituksen maakuntauudistus on massiivisen kallis, byrokratiaa lisäävä ja se tuhoaa kaupunkien investointikyvyn. Etenkin Kauniaisten osalta seuraukset ovat tuhoisat kun verorahamme viedään, päätösvaltamme siirretään maakuntaan (jossa Kauniaisten ääni ei kuulu) ja investointikykymme eliminoidaan. Myös tästä syystä toivon, että kaupunkiseutujen vaalitulos antaa viestin hallituspuolueille – soteuudistus on tehtävä kuntapohjaisella mallilla ja siirtämällä erikoissairaanhoidon kustannukset valtiolle.

Continue Reading