Lapset ovat tulevaisuus. Kunnilla on suuri vaikutus lasten päivähoidon ja peruskoulutuksen tasoon. Juuri kunnissa ja niiden lautakunnissa tehdään ne päätökset, jotka sanelevat lasten päivien kulun.
Myös Kauniaisissa tämä kenttä elää kokoajan, eikä leikkauksiltakaan olla säästytty. Esimerkiksi kaksivuotiaiden kotihoidontuen kuntalisä on poistettu, ja peruskouluissa on leikattu jakotunneista ja avustajista.
Viimevuosina näkyvin koulukeskustelu Kauniaisissa on käyty suomenkielisen alakoulun siirrosta yläkoulun yhteyteen. Sivistystoimi ajoi siirtoa aggressiivisesti perustellen sitä vuoroin talouslaskelmillaan, vuoroin syrjäytymisriskin vähenemisellä. 1-4 luokkalaisille löytyneistä pedagogisista hyödyistä en kuullut mitään, lista riskeistä oli kuitenkin pitkä. Me vanhemmat saimme lopulla äänemme kuuluviin, ja suunnitelma haudattiin toivottavasti pysyvästi. Tulevalla vaalikaudella tehdään taas paljon päätöksiä, jotka vaikuttavat kaikkiin kauniaislaisiin.
Päiväkotien ratkaisut ovat aina pöydällä. Espoo on ulkoistanut päiväkotien laitosapulaiset. Kauniaisissa meillä on edelleen nämä tärkeät ihmiset, jotka päiväkodeissa estävät tautien leviämistä tehokkaalla siistimisellä, vapauttavat hoitajien resursseja kasvatustyöhön, sekä auttavat tarvittaessa vaikka pukemisessa. Heistä on pidettävä kiinni.
Kauniaisten sivistystoimi on myös alkanut selvittää esiopetuksen siirtämistä kouluihin. On hienoa, jos tavoitteena on nostaa esiopetuksen tasoa, ja toiminnan kehittämistä tarkastellaan laajalla skaalalla. Ensisijaista on varmistaa, ettei suunnitelmaa viedä eteenpäin jos se heikentää esiopetuksen laatua. Tilojen on oltava riittävät (luokkakoot koulussakaan ei saa kasvaa) ja esikoulupäivän jälkeisen päivähoidon on oltava tasokasta ja turvallista. On selvää, ettei ainakaan Mäntymäen koulun tilat riitä. Esiopetuksen käyttökustannukset henkeä kohti ovat Kauniaisissa pienemmät kuin 5000-10000 hengen kunnissa keskimäärin. Tässä valossa tuskin on aiheellista, että muutosta perusteltaisiin taloudellisilla tarpeilla.
Lisävaateita päätöksiin tuo se, että leikkaukset tuovat usein odottamattomia lisämenoja kasvaneiden tukitarpeiden, lisääntyneiden sairauspoissaolojen, ja muiden kustannusten muodossa. Päätöksillä vaikutetaan paitsi lapsiin, myös hoitajien ja opettajien työympäristöön ja työtaakkaan. Mahdollisimman motivoitunut ja jaksava henkilökuntaa on koko kunnan etu.
Homekouluja on pitkin Suomea, ja etenkin lähikunnissamme, järkyttävä määrä. Koulurakennuksista on pidettävä huoli, ja hälyttäviin merkkeihin pitää reagoida välittömästi. Kauniaisten kouluissa on tehty kosteus- ja sisäilmamittauksia, eikä suurempia toimenpiteitä ole tarvittu. Mittausten tulisi olla säännöllisiä, jotta säästytään lasten ja henkilökunnan altistamiselta huonolle sisäilmalle, sekä kohonneilta kustannuksilta.
Kustannussäästöjä hakiessa kouluissa on myös tehostamisen varaa. Kauniaisissa lukiokoulutukseen kuluu rahaa huomattavasti enemmän kuin muissa kunnissa. Lukio-opetuksemme käyttökustannus on 612€ per asukas, kun se Uudellamaalla on keskimäärin 122€/asukas. Pääkaupunkiseudulla lukioiden kilpailu on kovaa, ja laadukkaan opetuksen ja maineen eteen on tehtävä työtä. Vahvasti kaksikielisenä kuntana meillä on käsissämme suuri voimavara. Muodostamalla kansainvälinen kielirajat ylittävä lukio, saisimme vahvan ja kilpailukykyisen lukion säästämällä päällekkäisyyksissä. Samalla turvaisimme kieliryhmien mahdollisuuden lukio-opetukseen omalla äidinkielellä myös tulevaisuudessa.
Edellä mainitut ovat vain pintaraapaisu ensi vaalikauden päätöksistä, jotka vaikuttavat lastemme huomiseen. Laadukas varhaiskasvatus ja peruskoulu ovat tärkeimpiä keinoja taata tasavertaisempia mahdollisuuksia lapsille ja ehkäistä syrjäytymistä. Yli 30% Kauniaisten menoista on suuntautunut koulutukseen ja varhaiskasvatukseen. Sote-uudistuksen jälkeen osuus tulee olemaan reilusti yli puolet. On tärkeää, että lasten asioista on päättämässä henkilöitä, jotka tuntevat lasten ja perheiden tarpeet.
