Kauniaisissa on kaksi opetus- ja varhaiskasvatusvaliokuntaa, yksi suomenkielinen ja yksi ruotsinkielinen. Valiokunnat päättävät jokaisessa kokouksessaan pitkästä listasta samoja asioita ja samojen viranhaltijoiden valmistelun pohjalta, mutta eri päivinä, eri keskusteluilla ja eri lapsijoukkoon keskittyen. Yhteensä valiokunnissa istuu 18 jäsentä, kaksi Espoon edustajaa, kaksi kaupunginhallituksen edustajaa, kaksi nuorisovaltuutettua, kaksi sihteeriä, sivistystoimenjohtaja, opetuspäällikkö, varhaiskasvatuspäällikkö sekä vierailevat esittelijät (1-3 per kokous). Yhteisistä asioista päätetään kielisiiloissa, mikä haittaa kokonaisuuteen perustuvien kestävien ja yhdenvertaisten päätösten tekemistä. Kokoomuksen pyrkimyksenä on jaostomalli, jossa yhteiset asiat päätetään yhteisessä valiokunnassa, ja koulu- ja kielikohtaiset asiat kielijaostoissa. Jaostomalli on käytössä suuressa osassa Suomen kaksikielisistä kunnista ja se turvaa kielellisten tarpeiden huomioimisen ja kielellisten oikeuksien toteutumisen. Malli parantaisi päätöksentekoa, yhdenvertaisuutta ja yhteistyötä.
Valtuustoryhmien yhteistyönä kaupunginhallituksessa sovittiin, että valiokunta- ja jaostomalleista päätetään syksyllä. Yllättäen Vihreät toivatkin päätöksen valtuuston päätettäväksi jo valtuustovuoden viimeiseen maratonikokoukseen. RKPn ja SDPn kanssa he kumosivat yhteisesti sovitun linjan ja valiokuntamalli runnottiin pysymään hallintosäännössä. Jaostomalli haudattiin ilman asian käsittelyä, myös ilman lapsivaikutusten arviointia, mitä suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunta oli yksimielisesti pyytänyt tehtävän.
Hienoa, että Vihreät myönsivät osan nykyisen valiokuntamallin haasteista. Yhteistyöhön vedoten Vihreiden alkuperäinen ehdotus sisälsi uuden yhteistyökokousmallin, jossa yhteiset asiat esiteltäisiin iltakokousmaisesti, mutta sen jälkeen siirryttäisiin eri aikaan eri huoneisiin tekemään päätökset samoista asioista. Koska ehdotusta ei oltu tehty yhteistyössä muiden ryhmien tai viranhaltijoiden kanssa, siitä löytyi juridisia haasteita ja vihreät päätyivät muokkaamaan ehdotustaan kesken kokouksen. Lopputuloksena oli vihreiden ehdotuksesta nykyisen valiokuntamallin sinetöiminen. Päätöstä ei perustella paremmalla päätöksenteolla tai yhdenvertaisuudella. Kyse oli ensisijaisesti huolesta, ettei jaostomalli olisi riittävä turvaamaan ruotsinkielen asemaa. RKPn puolelta päätöstä perusteltiin elävällä kaksikielisyydellä.
Toisille elävä kaksikielisyys tarkoittaa yhteistä toimintaa, yhteistä yhteisöä ja kielirajat ylittävää yhteisen ymmärryksen täyttämää yhteiseloa. Toisille elävä kaksikielisyys tarkoittaa erillisiä rakenteita, erillisiä päätöksiä, osaoptimointia ja kielisiiloja.
Yhteistyöstä ei pidä luopua vaikka ryhmien näkemykset ja käsitykset hyvästä päätöksenteosta ovatkin ristiriidassa keskenään. Kokoomuksen tahtotilana jatkossakin on yhdessä muiden ryhmien kanssa päästä paremman päätöksenteon tasolle, jossa aidosti katsotaan koko kunnan etua. Kyllä sinne vielä päästään.