lapset Archives - SATU MOLLGREN

Lasten ja nuorten hyvinvointi kantaa

23.5.2021 Ei kommentteja

Kauniainen on perhemyönteinen kaupunki. Panostus varhaiskasvatukseen, kouluihin ja perheiden hyvinvointiin on kannattavaa. Tämä panostus pitää kaupunkimme houkuttelevana ja on vahvasti ennaltaehkäisevää toimintaa. Päätöksenteon on oltava pitkäjänteistä ja sen on pohjauduttava kattavaan tietoon.

Koulut kuntoon

Kauniaisten suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa lasten määrä on kasvanut paljon. Kasvuun on vastattu kehittämällä tukitoimia ja opetuksen hallinnollisia rakenteita. Nyt on laitettava koulurakennukset kuntoon. Seinät eivät saa viedä opetukseen tarvittavia rahoja.

Mäntymäen ala-koulu on jäänyt pieneksi ja sen vanhimmat osat ovat 1950-luvulta. Mäntymäen koulurakennusta on tekohengitetty liian pitkään ja liian kalliilla. Pienellä tontilla sijaitseva rakennusten verkosto tulisi nielemään 15 vuoden kuluessa lisää miljoonia, eikä se silti voisi taata asianmukaista opetusympäristöä kasvavalle lapsimäärälle. Kauniaisten Kokoomus ajaa suunnitelmaa uuden energiatehokkaan rakennuksen toteuttamiseksi. Rakennuksen, jossa tasokas opetus voi jatkua turvallisessa ympäristössä.

Harrastustoiminta tukee hyvinvointia

Kunnan ja valtion ei tarvitse itse tehdä kaikkea. Yhdistykset ja yhteiskunnalliset yritykset tekevät arvokasta työtä kaikkien kuntalaisten hyvinvoinnin eteen. Granissa yhdistyksiä löytyy kiitettävästi. Kun uusia toimintamalleja ja ideoita ehdotetaan, päättäjien on usein toimittava mahdollistajina. Sanotaan herkemmin kyllä.

Harrastustoiminta koulupäivien yhteydessä toisi lapsille mahdollisuuden harrastaa turvallisesti, kokeilla uusia lajeja ja kokea ryhmään kuulumisen tunnetta. Lähipalvelu on myös ympäristöteko ja perheille etu kuskaamisten helpottuessa. Granimalli pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen. Kauniaisten Kokoomus on vuosia peräänkuuluttanut harrastustoimintaa myös koulupäivien yhteyteen.

Koronapandemiasta eteenpäin

Lasten ja nuorten hyvinvointi on heikentynyt nopeasti koronan takia. Pandemian ja rajoitusten tuoma ahdistus, näköalattomuus ja sosiaalinen eristäytyminen ovat arkipäivää etenkin aikuistumisen kynnyksellä oleville nuorille. Pandemian väistyessä ongelmat eivät katoa itsestään.

Nyt tulee yhteistyössä rakentaa ja toteuttaa suunnitelma siitä, miten näistä koronan vaikutuksista päästään eteenpäin. Emme voi jäädä odottamaan hallitukselta strategiaa, vaan meidän on luotava paikallinen tapa tukea nuoria.

Maakuntauudistus heikentäisi palvelut

Kehittäminen, tukeminen ja turvaaminen vaatii resursseja. Maakuntauudistus leikkaisi radikaalisti Kauniaisten sivistystoimintaan käytettävien varojen määrää, ja poistaisi meiltä mahdollisuuden koulurakennusten kaltaisiin investointeihin. Yhdessä ja yhteistyöllä voimme vielä estää katastrofin ja kehittää sotepalveluja hallintouudistuksen sijaan ihminen edellä. Tähän Kokoomus on sitoutunut.

Kirjoitus on julkaistu muokattuna myös Kauniaisten ja Kirkkonummen Kokoomuksen yhteisjulkaisussa Sinituulessa

BLOGI

Uusi koulurakennus

26.3.2021 Ei kommentteja

Kauniaisten koulut

Miksi tarvitsemme uuden alakoulun?

Kauniaisiin tarvitaan uusi suomenkielinen alakoulu, koska Mäntymäen koulu on liian pieni, liian pienellä tontilla ja liian kallis korjata toimivaksi ja turvalliseksi oppimisympäristöksi.

Nykyinen rakennus ei ole kestänyt kasvua

Mäntymäen alakoulun lapsimäärä kasvoi 36% kymmenessä vuodessa. Rakennus on liian ahdas nykyiselle 460lle lapselle ja osa luokista toimii pienryhmätiloissa. Lisäksi Mäntymäki tarvitsee tulevaisuuden kasvusta johtuen noin 12 luokkahuonetta eli noin 1000m2 lisää.

Mäntymäen tontti on liian pieni ja sen piha-alueet ovat kaukana kansallisista suosituksista. Tontti on noin 13300m2. Suositus 500 lapsen koulun tontin kooksi on 25000m2, tästä voi joustaa jos tontti rajoittuu metsään tai puistoon.

Mäntymäen remonttitarpeet

Mäntymäen koulu toimii viidessä eri osassa tai rakennuksessa. A-, B- ja C-osat on rakennettu vuonna 1955. Tilat eivät vastaa nykyajan vaatimuksia turvallisesta ja joustavasta oppimisympäristöstä. Julkisten tilojen tulisi olla esteettömiä ja nämä osat ovat lähes loputonta portaikkoa.

C-osalle tehtiin yli 3,2 miljoonaa euroa maksanut ruokalaremontti. Koska oppilasmäärän kasvu oli arvioitu alakanttiin, uudet tilat ovat nyt jo riittämättömät.

15 vuoden sisään myös A- ja B-osissa odottaa massiiviset rakenneinvestoinnit. Tulevissa remonteissa ei säästytä laajoilta väistötilaratkaisuilta, sillä kyseessä on opetustilat.

Tarvittavasta julkisivuremontista on tehty arviot, siitä selvittäisiin laskelmien mukaan alle miljoonalla eurolla.

Vanhojen seinien jatkuva korjailu on kallista

Kauniaisissa on neljä koulukeskusta, joiden korjailuun ja laajentamisiin upposi kymmenessä vuodessa 18 miljoonaa euroa. Tämä oli Granhultin rakennuksen massiivisen uusimisen jälkeen ja ennen Mäntymäen ruokalaremppaa.

Nyt on alkamassa Granhultin yli 1,2 miljoonan euron remontti, Kasavuoren kymmenen miljoonan euron yhden siiven uudelleenrakennus ja seuraavaksi 8,5 miljoonan koulukeskusten julkisivuremontit.

Laastarointitekniikka ei toimi, etenkin jos seinät ovat 1950-luvulta, pohjat toimimattomia ja piha riittämätön. Vanhoihin seiniin, kasvaviin ylläpitokuluihin ja väistötiloihin ei ole varaa sijoittaa opetuksen ja lasten hyvinvoinnin kustannuksella.

21 miljoonaa on uuden, toimivan ja energiatehokkaan koulurakennuksen hinta. Siihen mahtuisivat kaikki lapset Mäntymäkeläiset myös 2050-luvulla.

Vuonna 2019 kaupunginhallitus perusti tilatyöryhmän etsimään kestäviä rakennusratkaisuja varhaiskasvatus- ja opetuspuolelle. Tilatyöryhmä puolsi uuden alakoulun rakentamista.

Kokonaan uusi alakoulu on lapsilähtöinen, kestävä ja kokonaistaloudellinen ratkaisu

Osa hyvää päätöksentekoa on johdonmukaisuus ja ennakoitavuus. Meidän on katsottava kokonaisuutta pitkällä aikavälillä. Tarvitsemme alakoulun, joka suunnitellaan lasten ja heidän hyvinvoinnin näkökulmasta vastaamaan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.

Kaavoituksen aloittamisesta uuteen rakennukseen menee yli 10 vuotta. Siihen asti meidän on hyödynnettävä nykyisiä rakennuksia. Toimiin on ryhdyttävä nyt.

Kauniainen ei voi jatkaa tiellä, joka vie Espoon tilanteeseen, jossa opetustoimen budjetti valuu opetuksen ja lasten hyvinvoinnin sijaan vanhoihin seiniin ja väistötiloihin. Energiatehokkaalla uudisrakennuksella saisimme myös leikattua koulun ylläpitokustannuksia (ja pienennettyä hiilijalanjälkeä), mikä nostaisi entisestään investoinnin kannattavuutta.

Uusi energiatehokas ja turvallinen kokonaisuus on lasten edun mukainen kokonaistaloudellinen ratkaisu. Hankkeen perillesaaminen pedagogiikka edellä yhdessä kokonaistaloudellisuuden kanssa vaatii kyvykkyyttä ja halua myös päätöksentekijöiltä. Tämä on varmasti pitkä tie.

Olen kirjoittanut Kauniaisten Kokoomuksen sivuille aiheesta pidemmän kirjoituksen, jossa avataan tilannetta tarkemmin. Lue juttu täältä.

BLOGI

Mitä kunta seuraavaksi päättää lasten puolesta?

14.3.2017 Ei kommentteja

Lapset ovat tulevaisuus. Kunnilla on suuri vaikutus lasten päivähoidon ja peruskoulutuksen tasoon. Juuri kunnissa ja niiden lautakunnissa tehdään ne päätökset, jotka sanelevat lasten päivien kulun.

Myös Kauniaisissa tämä kenttä elää kokoajan, eikä leikkauksiltakaan olla säästytty. Esimerkiksi kaksivuotiaiden kotihoidontuen kuntalisä on poistettu, ja peruskouluissa on leikattu jakotunneista ja avustajista.

Viimevuosina näkyvin koulukeskustelu Kauniaisissa on käyty suomenkielisen alakoulun siirrosta yläkoulun yhteyteen. Sivistystoimi ajoi siirtoa aggressiivisesti perustellen sitä vuoroin talouslaskelmillaan, vuoroin syrjäytymisriskin vähenemisellä. 1-4 luokkalaisille löytyneistä pedagogisista hyödyistä en kuullut mitään, lista riskeistä oli kuitenkin pitkä. Me vanhemmat saimme lopulla äänemme kuuluviin, ja suunnitelma haudattiin toivottavasti pysyvästi. Tulevalla vaalikaudella tehdään taas paljon päätöksiä, jotka vaikuttavat kaikkiin kauniaislaisiin.

Päiväkotien ratkaisut ovat aina pöydällä. Espoo on ulkoistanut päiväkotien laitosapulaiset. Kauniaisissa meillä on edelleen nämä tärkeät ihmiset, jotka päiväkodeissa estävät tautien leviämistä tehokkaalla siistimisellä, vapauttavat hoitajien resursseja kasvatustyöhön, sekä auttavat tarvittaessa vaikka pukemisessa. Heistä on pidettävä kiinni.

Kauniaisten sivistystoimi on myös alkanut selvittää esiopetuksen siirtämistä kouluihin. On hienoa, jos tavoitteena on nostaa esiopetuksen tasoa, ja toiminnan kehittämistä tarkastellaan laajalla skaalalla. Ensisijaista on varmistaa, ettei suunnitelmaa viedä eteenpäin jos se heikentää esiopetuksen laatua. Tilojen on oltava riittävät (luokkakoot koulussakaan ei saa kasvaa) ja esikoulupäivän jälkeisen päivähoidon on oltava tasokasta ja turvallista. On selvää, ettei ainakaan Mäntymäen koulun tilat riitä. Esiopetuksen käyttökustannukset henkeä kohti ovat Kauniaisissa pienemmät kuin 5000-10000 hengen kunnissa keskimäärin. Tässä valossa tuskin on aiheellista, että muutosta perusteltaisiin taloudellisilla tarpeilla.

Lisävaateita päätöksiin tuo se, että leikkaukset tuovat usein odottamattomia lisämenoja kasvaneiden tukitarpeiden, lisääntyneiden sairauspoissaolojen, ja muiden kustannusten muodossa. Päätöksillä vaikutetaan paitsi lapsiin, myös hoitajien ja opettajien työympäristöön ja työtaakkaan. Mahdollisimman motivoitunut ja jaksava henkilökuntaa on koko kunnan etu.

Homekouluja on pitkin Suomea, ja etenkin lähikunnissamme, järkyttävä määrä. Koulurakennuksista on pidettävä huoli, ja hälyttäviin merkkeihin pitää reagoida välittömästi. Kauniaisten kouluissa on tehty kosteus- ja sisäilmamittauksia, eikä suurempia toimenpiteitä ole tarvittu. Mittausten tulisi olla säännöllisiä, jotta säästytään lasten ja henkilökunnan altistamiselta huonolle sisäilmalle, sekä kohonneilta kustannuksilta.

Kustannussäästöjä hakiessa kouluissa on myös tehostamisen varaa. Kauniaisissa lukiokoulutukseen kuluu rahaa huomattavasti enemmän kuin muissa kunnissa. Lukio-opetuksemme käyttökustannus on 612€ per asukas, kun se Uudellamaalla on keskimäärin 122€/asukas. Pääkaupunkiseudulla lukioiden kilpailu on kovaa, ja laadukkaan opetuksen ja maineen eteen on tehtävä työtä. Vahvasti kaksikielisenä kuntana meillä on käsissämme suuri voimavara. Muodostamalla kansainvälinen kielirajat ylittävä lukio, saisimme vahvan ja kilpailukykyisen lukion säästämällä päällekkäisyyksissä. Samalla turvaisimme kieliryhmien mahdollisuuden lukio-opetukseen omalla äidinkielellä myös tulevaisuudessa.

Edellä mainitut ovat vain pintaraapaisu ensi vaalikauden päätöksistä, jotka vaikuttavat lastemme huomiseen. Laadukas varhaiskasvatus ja peruskoulu ovat tärkeimpiä keinoja taata tasavertaisempia mahdollisuuksia lapsille ja ehkäistä syrjäytymistä. Yli 30% Kauniaisten menoista on suuntautunut koulutukseen ja varhaiskasvatukseen. Sote-uudistuksen jälkeen osuus tulee olemaan reilusti yli puolet. On tärkeää, että lasten asioista on päättämässä henkilöitä, jotka tuntevat lasten ja perheiden tarpeet.

Tallenna