Kauniaisissa valta on ollut tiukasti yhden puolueen käsissä; RKP:llä on ollut absoluuttinen enemmistö hallitessaan valtuuston 35:sta paikasta 18:aa. Vastoin kuntaliiton suositusta, Kauniaisten RKP on ottanut itselleen sekä kaupunginhallituksen että valtuuston puheenjohtajuudet. Myös suurin osa lautakunnista on yhden puolueen alla. Vallan keskittyessä yhdelle puolueelle on mahdollista, että päätöksiä tehdään valmiiksi puolueen sisällä, jolloin valtuustossa nousseet eriävät mielipiteet ja kehitysehdotukset eivät saa tilaa. Tällainen vallankäyttö on demokratian kannalta haastavaa.
Kauniaisten tilanne ei enää ole perusteltavissa pelkillä kielikysymyksillä, vaan kysymys on pikemminkin puolueuskollisuudesta. Esimerkiksi oleellinen osa Kauniaisten Kokoomuksen vaaliohjelmaa on elävän kaksikielisyyden vahvistaminen. Ruotsinkielen asema kaupungissamme nähdään ehdottomana vahvuutena, ja sitä halutaan kehittää niin, että kaikki granilaiset, molemmat kieliryhmät, hyötyvät.
Kuntalaiselle ongelmallisin tilanne onkin silloin, kun päätöksiä ei tehdä edistämään kuntalaisten hyvinvointia, vaan puoluepoliittisista syistä. Etenkin vahva ryhmäkuri on merkki tällaisista ongelmista. Tällöin vaarana on, etteivät tuotetut palvelut vastaa kuntalaisten tarpeita.
Kauniaisten yhden puolueen ylivalta on pitkälti perustunut äänestysaktiivisuuden eroihin. Yhden puolueen kannattajien keskuudessa äänestysprosentti on huomattavasti korkeampi. Mikäli saamme mahdollisimman monet äänestämään, saamme toimivamman ja terveemmän päätöksenteon kaupunkiimme.
Nukkuvan ääni menee aina sille ehdokkaalle, jota ei itse kannata ja sille toimintamallille, jota ei itse tue.
Joten äänestä.